ICT4LT Module 1.3

Tekstityövälineiden käyttö kielenopetuksessa ja -oppimisessa



Sisältö


Tavoitteet

Tämän moduulin tavoitteena on esitellä tekstinkäsittelyn ja erilaisten tekstityövälineiden käytön mahdollisuuksia kieliluokassa. Moduuli sisältää myös linkkejä verkkosivuille, joista voi löytää lisää ideoita. Lisäksi tarkastellaan lyhyesti myös kieliopin ja kieliasun tarkistimien käyttöä.


Moduulin kirjoittajat

Tämän moduulin pääasiallinen kirjoittaja on Heather Rendall, joka on tieto- ja viestintäteknologiaan ja kielen omaksumiseen erikoistunut ohjaava freelancer opettaja. Englanninkielistä tekstiä on muokannut Graham Davies, suomenkielisen tekstin on muokannut Peppi Taalas.


Uudenlaisia harjoituksia oppikirjan ohelle

Perinteisillä työkirjoilla on yksi huono puoli: ne ovat lineaarisia. On mentävä eteenpäin vaikka uuden asian käsittely jo läpi käydyn tehtävän tai tekstin avulla olisi järkevämpää. Niin kuin aina kynää ja paperia käytettäessä, tekstin poistaminen ja lisääminen on useimmiten hankalaa tai ainakin työlästä. Pieniä muutoksia voi tietenkin tehdä korjauslakan avulla ja kirjoittamalla vanhan tekstin päälle, mutta jo yhden kokonaisen lauseen lisääminen tekee tekstistä helposti sotkuista ja siten vaikealukuista. Jos tekstiä jatkuvasti muokkaa lisäämällä ja poistamalla eripituisia pätkiä, on lopputulos auttamatta lukukelvoton.

Tekstinkäsittelyä käytettäessä kaikenlainen korjaaminen ja muokkaaminen on helppoa, eivätkä korjauskohdat näy lopputuloksessa lainkaan (jos niin halutaan, toinen vaihtoehtohan on käyttää ns. hypertekstiä, jolloin kirjoitusprosessi tallentuu kaikkine korjauksinenn ja muutoksineen). Mahdollisuuksia on loputtomasti: sanoja ja lauseita voi lisätä ja poistaa, eri aihepiirien tekstejä voi yhdistellä pidemmiksi kokonaisuuksiksi, yksinkertaisesta lauseesta voi tehdä monimutkaisemman käyttämällä monimutkaisempaa rakennetta, aikamuotoa voi muuttaa jne. Myös oppijat voivat keskenään linkittää toistensa tekstejä yhteen haluamallaan tavalla.

Toisin sanoen tekstinkäsittelyllä tehtyä kirjallista tuotosta voi muokata kielen (kielitaidon) kehittymisen tahdissa. Sitä mukaa kun sanasto ja muu osaaminen karttuu, voi alkuperäistä tekstiä kasvattaa ja parannella. Tekstinkäsittely mahdollistaa myös monenlaista ryhmätyöskentelyä ja jopa internetissä julkaistavat ryhmätuotokset.

Kirjoitettujen tuotosten tekemiseen tietokoneella liittyy joitakin näkökohtia (i-iv), jotka jokaisen opettajan tulisi ottaa huomioon.

i. Yksi vai monta tietokonetta?

Ihanteellisin vaihtoehto on luokallinen koneita, jotka ovat keskenään lähiverkkoyhteydessä. Tällöin oppilaat voivat työskennellä samanaikaisesti mutta kuitenkin itsenäisesti. Toiseksi paras vaihtoehto on asettaa kirjoitustehtävälle aikaraja ja antaa luokalle käyttöön 3-4 tietokonetta, joiden käytössä ryhmät vuorottelevat. Vähiten suositeltava (vaikkakin joskus ainoa mahdollinen) vaihtoehto on mahdollisuus käyttää vain yhtä tietokonetta luokassa. Vaikka koneen käytössä vuoroteltaisiin, aika ei todennäköisesti riitä siihen, että jokainen saisi tarpeeksi aikaa koneella työskentelyyn.

Pohdittavaa

Millä tavalla voisit itse käyttää tekstinkäsittelyä osana kurssia?

ii. Tekstisarjan kokoaminen

Opiskelijat voivat rakentaa kokonaisuuden monista erilaisista aiheeseen liittyvistä osioista. Esimerkiksi teema "Minä ja perheeni" voisi kattaa seuraavanlaiset aiheet: koti, sisarukset, lemmikit, henkilökuvaukset, päivittäiset rutiinit, vapaa-aika, kotityöt, taskuraha ja lomailu.

Pohdittavaa

Mitä muita aloittelijoiden tavallisesti käsittelemiä aiheita olisi mahdollista yhdistellä järkeviksi teksteiksi?

iii. Tuottamistehtävät

Tuottamistehtävät on parasta sijoittaa kunkin moduulin tai aiheen loppupäähän, sillä uusi materiaali täytyy ensin oppia passiivisesti, sen aktiivinen käyttö ja soveltaminen onnistuu vasta myöhemmin. Oppijoiden eri vaiheissa tuottamista teksteistä näkee hyvin miten paljon opittavasta aihepiiristä kukin heistä on siihen mennessä pystynyt omaksumaan.

Pohdittavaa

Miten mielestäsi voi varmistaa sen, että uusi aines tosiaan käy oppijoiden päässä eikä vain siirry sellaisenaan leikkaa-liimaa -tyylillä aiemman tekstin jatkoksi?

iv. Tuotosten korjaaminen

Jokaisen opiskelijan tulee tallentaa työnsä kahteen kertaan. Ensimmäinen on opiskelijan korjaamaton versio, josta opettaja saa realistisen kuvan opiskelijan taidoista. Tämä versio tulostetaan, ja opettaja korjaa ja tekee parannusehdotuksia, joiden perusteella oppilas muokkaa tekstiään eteenpäin. Kun opettaja on hyväksynyt muokatun version, se tallennetaan eri nimellä kuin alkuperäinen teksti. Tämän vaiheen toteuttamisessa voi käyttää monenlaisia metodeja. Oppijat voivat esimerkiksi kommentoida toistensa tekstejä, tekstit voidaan pitää koko ryhmän nähtävillä ja kommentoitavana internetissä tai koulun omassa verkossa riippuen siitä minkälaisia tavoitteita prosessille on asetettu. Tarkoituksena on taata, että:

a. kirjoittaminen etenee prosessina, jossa on erityyppisiä vaiheita ja että oppija saa tukea tekstin tuottamisessa ja sen oikeakielisyydessä
b. kun opiskelija seuraavan kerran haluaa muuttaa tekstiä tai lisätä siihen jotain, hänellä on käytössään opettajan korjaama versio.

Pohdittavaa

Miten rakentaisit oppimistilanteen niin, että koko oppijaryhmä olisi siinä mahdollisimman paljon mukana?

Oppimistehtävä 1

Peruskoulutason oppimateriaaleissa käsitellään samantapaisia aiheita kirjasta riippumatta. Edistyneet kielenopiskelijat taas käsittelevät sekä sisällöllisesti että tyylillisesti hyvin erilaisia aiheita. Yliopistotasolla uuden kielen opiskelun aloittavat opiskelijat saattavat hyvinkin käsitellä molemmanlaisia aiheita. Kehitä pitkän tähtäimen kirjoitustehtäväsuunnitelma. Riippumatta tasosta, jolla työskentelet, yritä sisällyttää suunnitelmaan mahdollisimman monenlaisia aiheita.

Oppimistehtävä 2

Valitse mikä tahansa seuraavista tehtävistä ja mieti miten oppijan kieli voisi tehtävän kuluessa kehittyä.

Ajattele esimerkiksi aiheesta "Minä ja perheeni" kirjoittamista. Yksinkertaiset kokoa ja väriä kuvaavat adjektiivit opitaan usein opiskelun alkuvaiheissa, kun taas luonnetta kuvaavia adjektiiveja opitaan huomattavasti, joskus jopa useita vuosia myöhemmin. Relatiivilauseet, joilla voisi rikastuttaa aikaisemmin kirjoitettua taas opitaan vieläkin myöhemmin.

i. "I have a brother. My brother is called Tom. He is 14 years old. He is tall. He has brown hair." (Kirjoitettu ensimmäisen vuoden aikana.)

ii. "I have a brother. He is called Tom. He is 14 years old. He's quite kind and pretty laid back. He's sporty and very active. He is tall and skinny. His hair is long and brown." (Kirjoitettu kahden opiskeluvuoden jälkeen.)

iii. "I have a brother called Tom, who is 17 years old. He's quite kind and generous, which is good! He's usually pretty laid back. He's very active and does lots of sport. He is tall and skinny. His hair is long and brown." (Muokattu kolmen opiskeluvuoden jälkeen.)


Tekstinkäsittely kielen oppimisen tukena

Tekstinkäsittelyohjelma mahdollistaa monenlaiset vankentavat harjoitukset kielenoppimisprosessin kuluessa.

Välilyönnin käyttö

Sanaston oppimisessa ensimmäinen askel on sanantunnistus. Tyypillinen sanatunnistuksen ensiharjoitus alkeistason oppikirjoissa on ns. 'Sanakäärme'. Opiskelijoiden pitää hajottaa 'käärme' niihin sanoihin, joista se on koottu. Tämän harjoituksen idea on selkeä: pystyäkseen erottamaan muodostelmasta sanoja, oppijan mielessä täytyy olla jonkinlainen kuva, jota vasten sanakäärmeen kirjainjonojen muotoa, oikeinkirjoitusta jne. oppija vertaa.

Tämä saattaa kuulostaa ehkä liian yksinkertaiselta, mutta harjoitusta todella kannattaa kokeilla uusien sanojen opettelun yhteydessä. Aloittelijat, joilla ei vielä ole tuntumaa kohdekielen ortografiaan tunnistavat helposti tutut sanat, epäröivät jonkun verran puolituttujen sanojen kohdalla eivätkä tunnista ollenkaan kirjainyhdistelmiä, jotka olisit olettanut heidän välittömästi tunnistavan tunneilla käyttämäsi kielen perusteella!

Mitä hyötyä tietokoneesta sitten on? Paljonkin. Sen avulla oppija voi tehdä kokeiluja sanojen muodoilla ja kirjoitusasuilla. Oppijalla voi olla ruudulla kirjainjonoja, joista hän erottelee sanoja esimerkiksi lisäämällä riville välilyöntejä. Jos ratkaisu hetken päästä tuntuukin virheeltä, sana on helppo jälleen liittää rivistöön askelpalautinta (Back space) käyttäen. Alla näet esimerkin tästä harjoituksesta.

glaceseauoeufpâtécrêpemielcitronthéchocolatframboisevanillefritesvin

eiswassereierpastetepfannkuchenhonigzitroneteeschokoladehimbeer

kramainggilmadyangokognokobiasaapakowéarepmangansegalankaspésaiki

Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch

Viimeinen kirjainjono on oikeasti erään paikan nimi. Mitä se tarkoittaa ja kuinka sen voi hajottaa osasiin? Hae tieto webistä!

 

Harjoituksessa voi käyttää myös lauseita. Erityisen hyödyllinen harjoitus on sellaisella kielellä kuin ranska, jossa esiintyy paljon elisiota. Seuraavassa kohdassa on tarkoitus paitsi erottaa sanat toisistaan myös lisätä heittomerkit.

Ilssappellentilyenacinqcayestjenaipasdamieillavuquestcequecestjenelaipas

Pohdittavaa

Missä vaiheessa aiheen käsittelyä tämänkaltaiset tehtävät tuntuisivat hyödyllisiltä uuden sanaston passiivisen tunnistuksen mittaamisessa?

Pohdittavaa

Millä kielenopiskelun tasolla tämä harjoitus voisi mielestäsi toimia?

Kun kirjainketju on työstetty valmiiksi, harjoitusta voidaan jatkaa monin tavoin. Tässä yksi esimerkki:

Erottele kirjainketjusta yksittäiset sanat välilyöntiä käyttäen. Leikkaa & liimaa ne alla oleviin laatikoihin sen mukaan, mihin sukuun ne kuuluvat. Tee lopuksi kuusi lausetta, joita voisit käyttää löytötavaratoimistossa. Käytä kussakin lauseessa yhtä kirjainketjussa ollutta sanaa.

J'ai perdu mon / ma / mes...

Pelliculechapeaumanteauécouteurslunettesbraceletparapluiesacappareil

le

 

la

Oppimistehtävä 1

Keksi sopivia harjoituksia toteutettavaksi 'sanakäärmeen' jälkeen. Harjoitukset voivat koskea sanojen merkityksiä, sukuja, artikkelien käyttöä, adjektiiveja, lauseen rakennusta jne. Harjoitus on myös tehokas niin, että oppilaat tekevät toisilleen erilaisia sanajonoja.

Oppimistehtävä 2

Kuinka kehittelisit eteenpäin nimenomaan 'kirjainketjuharjoitusta'? Mitä muita tekstinkäsittelyohjelman ominaisuuksia harjoituksissa voisi hyödyntää?

Harjoituksia Leikkaa & liimaa -toiminnolla

Kohdekielellä testaus vaatii opiskelijoilta monipuolista sanaston tuntemusta siitä yksinkertaisesta syystä, että kun kysymyksissä käytetään kohdekieltä, täytyy saman sanan käyttöä tekstissä välttää, ettei tehtävästä tule liian helppo. Testaajat kiertävät ongelman käyttämällä esimerkiksi synonyymejä, kiertoilmaisuja, vastakohtia ja kielteisiä ilmauksia.

Huom. Seuraavassa vain lyhennettyjä esimerkkejä: varsinaiset harjoitukset olisivat luonnollisesti laajempia.

Esimerkki: kielteiset & näkymättömät kielteiset ilmaisut

i. Opiskelijat jakavat sarjan väitteitä taulukon kahteen sarakkeeseen, positiivisiin ja negatiivisiin ilmauksiin, Leikkaa & Liimaa -toimintoa käyttäen.

I don't care Worthless! I don't dislike it
I'm quite happy with that It's brill I am ecstatic
It's not bad Fabulous! Rubbish! I can't put up with it
Hardly worth it I'm fed up It's worthwhile!

 :-)

:-(

 

 

Opiskelijat Leikkaavat sanat laatikosta ja Liimaavat ne oikean otsikon alle (mitä missäkin kaupassa myydään):

Rindfleisch Seife Mehl Socken Zucker Anzug Pille Pastillen
Watte Keks Schnitzel Rezept Weißwurst Essig Kotelett Eis
Leber Handschuhe Gemüse Kleid Truthahn Pflaster    

Apotheke

 

 

 

Metzgerei Konditorei Kaufhaus Lebensmittelgeschäft

iii. Opiskelijat Leikkaavat & Liimaavat säätilaa kuvaavat ilmaukset kahden otsikon, Beau temps ja Mauvais temps, alle:

il pleuvait Il n'avait pas de nuages il faisait une chaleur il grèle  
il faisait extrément froid Le soleil brillait de temps en temps ciel couvert    
il pleuvait à verse agréable orageux risque de pluie éclair
verglas chutes de neige   vent fort éclaircie

Beau temps

 

 

 

Mauvais temps

Pohdittavaa

Mitä hyötyä tietokoneesta on tällaisten harjoitusten tekemisessä? Mieti kysymystä sekä opettajan että opiskelijan näkökulmasta.

Pohdittavaa

Saatat löytää tekstinkäsittelyohjelmastasi vielä lisää käyttömahdollisuuksia (tämä riippuu tosin myös opetettavasta kielestä). Tutustu Työkalupalkin valikkoihin. Voisiko esimerkiksi Muotoile: Muuta kirjasinkoko -toiminnosta olla iloa? Entä toiminnot Etsi ja korvaa tai Reunat ja sävytys?

Oppimistehtävä 1

Kehitä samantapainen harjoitus

i. synonyymeistä
ii. vastakohdista
iii. idiomaattisista ilmaisuista.

Oppimistehtävä 2

Mieti kuinka käyttäisit kehittämiäsi tehtäviä jonkin sinulle tutun aiheen yhteydessä. Kyseessä voi olla joko luokassa yhdessä tai itsenäisesti tehtävä, tai kotona tehtävä harjoitus, tai sitten harjoitus voi olla osa työpistetyöskentelyä tai tarkoitettu eriyttämiseen (joko lisähaasteeksi edistyneille tai kertaukseksi hitaammille).


Tekstinkäsittely ja kielioppiharjoitukset

Uuden kielen opiskelu alkaa usein sillä, että oppija joutuu miettimään opittavan kielen rakennetta ja varsinkin sitä, miten se eroaa joko hänen äidinkielestään tai muista hänen osaamistaan kielistä. Englannin kielessä ei esimerkiksi ole lainkaan kieliopillisen suvun käsitettä, lukuunottamatta joitakin harvoja poikkeuksia (kuten se, että laivoihin ja autoihin viitataan 'she'-pronominilla). Ranskanpuhujalle suvut taas ovat itsestäänselvyys, täysin uutena asiana hänelle tulee saksan sijapäätteisiin totuttelu. Englannin opiskelussa saksankielinen kohtaa erilaiset aikamuodon mukaan vaihtuvat verbimuodot, suomalaiselle taas uutta on koko itsenäisten prepositioiden systeemi.

Kohdatessaan uutta aivot yrittävät ensimmäiseksi löytää yhtymäkohdan johonkin jo olemassaolevaan ja aikaisemmin koettuun. Jos yhteyttä ei löydy, täytyy aivojen luoda kokonaan uusi hermostollinen reitti: "uurtaa" se ensin harjoituksen avulla esiin ja sen jälkeen pitää se mahdollisimman ahkerassa käytössä, jottei varastoitu tieto katoa.

Ennen vanhaan uusien asioiden opiskelussa käytettiin paljon ulkolukua: tärkeiksi katsottuja asioita paukutettiin säännöllisin väliajoin opiskelijoiden päähän piittaamatta sen kummemmin siitä, ymmärsivätkö he opiskeltavaa asiaa. Alkuun päästyään tällä tavoin hyvin treenattu ihminen saattoi luetella loputtomasti muistisääntöjä, luetteloita, listoja ja muuta pikkutarkkaa faktaa. Näin tapahtui myös kielenopetuksessa. Epäilemättä moni muutamia kymmeniä vuosia sitten esim. saksaa lukenut ihminen, joka ei välttämättä pysty keskustelemaan saksaksi, pystyy kuitenkin pyydettäessä luettelemaan vaikkapa akkusatiivia vaativien pronominien listan: an, auf, hinter, in, neben, über, vor, zwischen jne.

Kommunikatiivisen kielenopetuksen myötä edellä mainitun kaltaiset hokemisharjoitukset hävisivät täysin käytöstä. Jotkut opettajat pitivät tätä menetyksenä: heidän mielestään ulkoa opeteltavat kaavat antoivat kuitenkin alkusysäyksen kielitaidon hankkimiseen, vaikka kielen opiskelu olisikin jäänyt siihen.

Ulkoluku voi toki edelleen olla hyödyllistä, tosin uudella tavalla käytettynä. Sen ei tulisi olla puuduttavaa sisällyksetöntä toistoa, vaan toimia verbaalisena apuna aivojen aktiivisesti käsitellessä vieraan kielen uudenlaisia kielioppiasioita. Vanhantyyppisestä toistoharjoittelusta uusi muoto eroaakin siinä, että se on nimenomaan aktiivista verbaalista toimintaa - tekstinkäsittelyn avulla.

Se, mitä ei voi toteuttaa paperilla, on mahdollista ruudulla: samalla kun opiskelijat kuuntelevat opettajaa, he voivat toimia. Kun sanasta pitää poistaa infinitiivin pääte ja lisätä siihen persoonapääte, se käy tekstinkäsittelyllä vaivattomasti. Kun opettaja kertoo, että pronomini tulee verbin eteen, opiskelija voi poistaa tarpeettoman substantiivin ja 'maalata ja siirtää' pronominin oikeaan paikkaan. Kun häntä pyydetään tekemään epäsäännöllisistä verbeistä taulukko, hän voi leikata ja liimata verbit valmiiksi otsikoituihin laatikoihin: infinitiivi, preesens, inperfekti, partisiipin perfekti.

Aivot joutuvat näin paljon haastavampaan työhön kuin toistoharjoittelussa: sanojen äänneasu ja merkitys pysyvät samoina, mutta päämäärään pyrkiessä täytyy tehdä enemmän: sanoja täytyy siirtää ja muutella. Kaikki nämä toiminnot ovat olennaisia muistin kannalta. Pelkkä verbaali reaktio ei siis riitä, vaan tarvitaan toimintaa toivotun tuloksen saavuttamiseksi.

Pohdittavaa

'Verbaalinen reitti' voi tulla joko opettajalta, nauhalta tai kirjallisena ruudulta tai paperilta. Mikä näistä sopisi millekin tasolle parhaiten?

Esimerkki harjoituksesta, jossa käytetään poistamista ja lisäämistä (harjoituksen kielenä ranska)

Aloita työskentely tyhjältä ruudulta.

Pyydä opiskelijoita

i. kirjoittamaan regarder (tai mikä tahansa sopiva säännöllinen -er verbi)  
ii. kopioi verbi leikepöydälle: kaksoisklikkaa verbin kohdalla maalataksesi se ja paina sitten CTRL + C  
iii. paina kahdesti ENTERiä  
iv. paina CTRL + V (kopioi verbin ruudulle)  
v. lisää 1.persoonapronomini ja välilyönti je regarder 
vi. poista-er je regard
vii. lisää -e je regarde
viii. paina ENTER  

i. paina CTRL + V (kopioi verbin ruudulle)  
ii. lisää 2. persoonapronomini ja välilyönti tu regarder 
iii. poista -er tu regard
iv. lisää -es tu regardes
v. paina ENTER  

i. paina CTRL + V (kopioi verbin ruudulle)  
ii. lisää 3. persoonapronomini ja välilyönti il regarder 
iii. poista -er il regard
iv. lisää -e il regarde
v. paina ENTER  

Jatka kunnes kaikki kuusi persoonamuotoa, sekä yksiköt että monikot, on käyty läpi.

Pyydä opiskelijoita valitsemaan toinen -er infinitiivi sekä toistamaan tehtävä. Tee sitten (taululle/ piirtoheittimelle/ siirtonäytölle) lista tutuista -er verbeistä ja pyydä opiskelijoita täydentämään niistä mitkä tahansa kolme samaan tapaan kuin edellä.

Kartoittaaksesi opiskelijoiden edistymistä voit kysellä heiltä verbejä suullisesti: joko he osaavat muodostaa monikon ensimmäisen 'jouer' verbistä katsomatta tietokoneen ruutua? Entä yksikön toisen verbistä 'dessiner', tai monikon kolmannen verbistä 'patiner'?

Pyydä lisäharjoitusta kaipaavia käymään läpi vielä kolme verbiä. Ohjaa opiskelijoita ensimmäisen verbin kohdalla vaihe vaiheelta.

Jos haluat visuaalisesti korostaa yksikkö/monikko aspektia, luo etukäteen työtila, jossa on valmiina kahden sarakkeen ja kahdeksan rivin taulukko. Vasemmanpuoleisessa sarakkeessa on tilaa infinitiiveille ja yksikkömuodoille, ja monikkomuodot sijoitetaan oikeanpuoleiseen sarakkeeseen.

regarder  
   
je regarde nous regardons
tu regardes vous regardez
   
on regarde  
il regarde ils regardent
elle regarde elles regardent

Pohdittavaa

Missä tämän työn vaiheessa käsittelit merkitystä/merkityksiä?

Oppimistehtävä

Minkä kielioppiasioiden käsittelyn ajattelisit onnistuvan tälläisen tehtävän avulla?

Esimerkki tehtävästä, jossa käytetään Maalaa & Siirrä -toimintoa (harjoituksen kielenä saksa)

Luo tiedosto, jossa on opiskelijoille tuttuja lauseita mallia 'Subjekti- Verbi- Ajan määre', esimerkiksi

Mein Vater fährt jeden Tag mit dem Auto in die Stadt.
Ich spiele samtags Fußball mit meinen Freunden im Park.
Viele Wildblumen sterben jedes Jahr auf dem Lande aus.

Selitä, että saksan kielessä ajan määre (milloin?) sijoitetaan usein lauseen alkuun, mutta että pääverbi pitää kuitenkin sijoittaa lauseessa toiseksi. Subjekti & ajanmääre siis vaihtavat paikkaa.

Pyydä opiskelijoita:

i. maalaamaan 'jeden Tag' hiiren vasenta näppäintä painamalla ja vetämällä kursoria sanojen yli:
Mein Vater fährt jeden Tag mit dem Auto in die Stadt.

ii. vapauta hiiren vasen näppäin,
iii. vie kursori maalatulle alueelle ja pidä hiiren vasenta näppäintä alhaalla,
iv. vedä sanat lauseen alkuun:
jeden Tag Mein Vater fährt mit dem Auto in die Stadt.

v. toista maalaaminen ja vetäminen 'Mein Vater' sanojen kanssa:
jeden Tag fährt Mein Vater mit dem Auto in die Stadt.

vi. lisää isot alkukirjaimet:
Jeden Tag fährt mein Vater mit dem Auto in die Stadt.

Oppilaiden tasosta riippuen voit ehkä haluta 'värittää' verbin korostaaksesi, että sen paikka on nimenomaan lauseen toisena elementtinä, ei toisena sanana.

Toista sama vielä yhdellä tai kahdella lauseella, ja anna sitten opiskelijoiden työskennellä itsenäisesti. Arvioi asian perille menoa suullisesti: osaavatko opiskelijat S V AM lauseen kuultuaan suullisesti toistaa saman AM V S muodossa?

Oppimistehtävä 1

Tee lista niistä kielioppikohdista, joiden käsittelyyn tämäntyyppinen aktiivinen menetelmä sopisi parhaiten. Mieti kaikkia kieliä, joita opetat.

Oppimistehtävä 2

Laadi ohjeistus vähintään kahteen, eri kielioppiasioita käsittelevään tehtävään.

Tehtävä, jossa käytetään liitä -toimintoa (tehtävän kielenä englanti)

Tee oppilaidesi tasoisille helpohko teksti, jossa ei ole adjektiiveja eikä adverbejä. Työskentelyn helpottamiseksi tekstin tulisi olla korkeintaan 2/3 ruudun mittainen. Tee tekstin alapuolelle taulukko, johon sijoitat adjektiiveja ja adverbeja/ adverbiaaleja.

Pyydä opiskelijoita Kopioimaan & Liimaamaan tai Leikkaamaan & Liimaamaan adjektiivit ja adverbit tekstiin sen elävöittämiseksi. Opetettavasta kielestä riippuen opiskelijoita tulisi muistuttaa adjektiivin paikasta lauseessa sekä kongruenssista.

Tehtävän suorittamisen jälkeen opiskelijat lukevat omat versionsa ääneen, ja voivat näin vertailla niitä keskenään.

When I go out at the weekend, I make an effort to look my best. I go out Saturday evenings with friends. I begin my preparations at 4 o'clock, when I have a shower. I wash my hair and dry it with the drier. I then check my face. Good! No spots! I apply deodorant and perfume and lie on my bed relaxing for half an hour. I then dress. I might try three or four outfits before I decide what I am going to wear. The red dress? The blue trousers? With the white shoes? Or the brown boots? Sometimes I decide to wear what I first tried on! It takes at least two hours. I am ready when my friend comes to call at 7 p.m.

real long new   usually slowly
genuine quick old   frequently as quickly as possible
good protracted cotton   often roundabout
proper extensive silk   nearly always carefully
very favourite leather   without fail fastidiously
comfortable satin jazzy   rapidly luxuriously
        stupidly rarely

Pohdittavaa

Miksi tällaisen tehtävän tekeminen ruudulla on tehokkaampaa kuin paperilla?

Oppimistehtävä 1

Minkä asioiden käsittelyä tämäntapaiset tehtävät tukisivat erityisen hyvin siinä kielessä, mitä opetat?

Oppimistehtävä 2

Kuinka aikaisessa vaiheessa olisit valmis kokeilemaan tällaista tehtävää pienessä mittakaavassa?

Oppimistehtävä 3

Mitä muita tekstinkäsittelyohjelmien suomia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää tähän tapaan? Väritettyä tekstiä? Etsi ja Korvaa? Kuvien/grafiikan lisäämistä?

Seuraavana on tehtävä, jossa käytetään lisäys-toimintoa sanojen taivutuksen harjoittelemiseen.

Saksan kaltaisessa kielessä on helppoa tehdä sijapäätteitä tähdentävä tehtävä. Tehdään teksti, josta puuttuvat informaatiota kantavat sanat (substantiivit ja adjektiivit), mutta jossa niiden sijapäätteet ovat näkyvissä. Seuraavasta tekstistä puuttuu adjektiivit:

In einem ...en Haus wohnten ein ...er Mann und eine ...e Frau. Das ....e Haus war zu groß für zwei Leute. " Ach wenn wir nur ein ...es Kind hätten," sagte die ....e Frau. "Unmöglich!" antwortete der ....e Mann.

Adjektiivilista löytyy allaolevasta taulukosta. Opiskelijat Kopioivat & Liimaavat adjektiivit tekstiin: poistavat pisteet ja jättävät päätteet.

klein groß schön nett niedlich hübsch süß alt jung dick dünn häßlich

Pohdittavaa

'…' poistaminen ei ole suositeltavaa, sillä näppäimistön hallintaan tottumattomat opiskelijat saattavat vahingossa poistaa samalla myös sanojen päätteet. Kuinka varmistaisit, että näin ei tapahdu?

Oppimistehtävä 1

Kehitä tehtävä toimivaksi harjoitukseksi. Mihin sijoittaisit sen omassa opetuksessasi? Miten käyttäisit Kopioi ja Liitä -toimintoa ja muita tämäntyyppisiä tehtäviä?

Oppimistehtävä 2

Ajattele opettamiasi kieliä. Minkä kielioppikohdan käsittelyssä tällainen harjoitus olisi näppärä?


Tekstityövälineiden käyttö oppimateriaalin teossa

Opettajat käyttävät runsaasti aikaa opetusmateriaalin tekemiseen ja ilta venyy usein myöhäiseksi kalvojen teossa. Kun seuraavana aamuna pitäisi kopioida luomus oppitunnille, kopiokone on joko rikki tai koneelle jonottaa puoli opettajainhuonetta.

Kopioiminen on myös melko kallista puuhaa, ja määrärahaleikkaukset asettavat tiukat rajat luokassa käytettäville tehtäville ja harjoituksille. Jos loistoideasi toteuttaminen edellyttää oman paperin (tai parhaassa tapauksessa kahden) kopioimista jokaiselle oppilaalle, jo pelkät kustannukset saattavat nostaa tien pystyyn.

Tässä tilanteessa tieto-ja viestintäteknologiataidot ovat korvaamaton apu! Tietokonepaperi on halvempaa; n. 0,01 euroa/ arkki. Tulostaminen nostaa hintaa vähän, mutta verrattuna kopiointiin (0,07 euroa/ arkki) kokonaiskustannuksissa voi silti jäädä huomattavasti voiton puolelle! Näin voit kehitellä ideoita vapaammin miettimättä niin paljon raha-asioita.

Rahansäästön lisäksi saat tietokoneella aikaan laadukasta jälkeä. Ideoita on myös helppo jakaa työyhteisössä. Voit ottaa levykkeellisen kollegan kehittelemiä ideoita kotiin ja muokata niitä omien ryhmiesi tarpeisiin sopiviksi. Tietokoneen avulla käytössäsi on siis entistä joustavammat mahdollisuudet ideoidesi toteuttamiseen samalla kun säästät aikaa, vaivaa ja rahaa. Miltä kuulostaa? Olisivatko nämä hyviä syitä opetella viestintä-ja teknologiataitoja?

Erilaisia materiaalityyppejä

i. ABC cards - tekstikehyksiä ja suuria fonttikokoja käyttämällä
ii. Prompt cards - 'formaatteja' käyttämällä
iii Turn and Learn cards - käänteistä tulostusta käyttämällä
iv. Vocab exercises - 'taulukkojen' käyttämällä

Tarvittavia taitoja

i. paperikoon muuttaminen
ii. fonttikoon & -tyypin muuttaminen
iii. värin, kursivoinnin ja lihavoinnin käyttö
iv. reunojen ja kehysten tekeminen
v. taulukkojen tekeminen
vi. omien muotoilujen tekeminen
vii. valmiiden asiakirjojen kopioiminen


Erikoismerkkien kirjoittaminen

On monenlaisia tapoja saada näkyviin niin sanottuja 'erikoismerkkejä' tekstinkäsittelyohjelmissa ja muissa ohjelmistotyökaluissa. Joissakin ohjelmissa, esimerkiksi Microsoft Wordissä ja Fun with Texts -ohjelmassa, monet merkit saa tehtyä pitämällä alhaalla Ctrl-näppäintä ja painamalla samalla toista näppäintä. Esimerkiksi akuutin (é:n päällä oleva pilkku), graviksen (è:n päällä oleva pilkku), sirkumfleksin (ê:n päällä oleva hattu) tai saksan umlaut-merkin saa näkyviin näin. Joissakin ohjelmissa, kuten Patrick Smearsin FrKeys -ohjelmassa (jota Camsoft markkinoi), opettaja voi määritellä sarjan merkkejä, jotka saa esiin pienestä valikosta ruudun ylälaidassa. Minkä tahansa merkin saa tällöin näkyviin missä tahansa Windows-sovelluksessa napsauttamalla hiirellä halutun merkin kohdalla.

David Wilsonin hiljattain tekemä tutkimus, joka julkaistiin Lingu@NET Forumissa osoitti, että monet opiskelijat edelleen käyttävät mieluiten vanhaa kunnon Alt-näppäintä ja numerosarjaa erikoismerkin kirjoittamiseen. Menetelmässä onkin monia etuja. Se toimii kutakuinkin kaikissa ohjelmistosovelluksissa (mukaanlukien DOS-sovellukset) ja tietokoneissa, joiden näppäimistö poikkeaa standardista. Näppäimistöä on myös nopeampi käyttää kuin hiirtä jos yleisimmin käytettyjen merkkien yhdistelmät osaa ulkoa. Jotkut koulut ovat ratkaisseet asian ripustamalla useasti käytettyjen merkkien ohjeet seinälle, ja vielä elefantinkokoisin kirjaimin. Seuraavassa valikoima merkkejä:

RANSKA

à 133
â 131
ç 135
Ç 128
é 130
è 138
ê 136
ë 137
î 140
ï 139
ô 147
ù 151
û 150

SAKSA

ä 132
Ä 142
ö 148
Ö 153
ü 129
Ü 154
ß 225

ESPANJA

á 160
é 130
í 161
ñ 164
Ñ 165
ó 162
ú 163
¿ 168
¡ 173

ITALIA

à 133
è 138
É 144
ì 141
ò 149
ù 151

POHJOISMAISET KIELET

å 134
Å 143
æ 145
Æ 146
ä 132
Ä 142
ö 148
Ö 153
ø 0248
Ø 0216


Kieliopin ja kieliasun tarkistuksen apuohjelmat (Grammar and style checkers)

Kieliopin ja kieliasun tarkistimiin tulisi suhtautua varauksella. Useimmat kieliopin tarkistimet, jotka tulevat valmiina tekstinkäsittelyohjelmien mukana on tarkoitettu natiivi kielenpuhujien käyttöön, ja ne edellyttävät melko hyvää kielitaitoa kohdekielessä. Niiden tarjoamat korjausehdotukset:

Kahdessa artikkelissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti kieliopin ja kieliasun tarkistimien toimivuutta. Ensimmäisessä kuvaillaan Yu Hong Wein Thames Valleyn yliopistossa johtamaa kokeilua, jossa oli mukana englantia vieraana kielenä lukevia opiskelijoita. Artikkeli löytyy webistä: "Do grammar checkers work?" (Yu Hong Wei and Davies 1997). Toinen artikkeli kuvailee Jacobsin ja Rodgersin (1999) johtamaa kokeilua yliopistotason ranskankielen opiskelijoiden kanssa. Artikkelit päätyvät samansuuntaisiin johtopäätöksiin: kieliopin tarkistimilla on merkitystä vieraan kielen oppijoille. Heidän tulee kuitenkin olla tietoisia toiminnon puutteista ja suhtautua sen antamiin ohjeisiin varauksella, mihin viittaa Jacobsin ja Rodgersin artikkelin nimikin "Treacherous allies" ('petolliset liittolaiset').

Vieraalla kielellä kirjoittamisessa suuremmaksi avuksi ovat luultavasti on-line hakuteokset, kuten esimerkiksi Language Intelligencen tarjoama The French Reference. Elektroninen sanakirja ja hakuteos yhdistettynä hakemiston, kuten MonoConc käyttöön tarjoavat paljon apua kirjoittamiseen.

Pohdittavaa

Oletko käyttänyt kieliopin ja kieliasun tarkistimia? Jos olet, missä mielessä ne ovat tuntuneet a)hyödyllisiltä, b)puutteellisilta?


Muutamia lisävinkkejä

A word-processor is more than a writing machine, kirjoittanut Pam Haezewindt Leicestershiren Comenius-instituutista Englannista. Kirjoitus on ilmestynyt National Grid for Learning verkkosivulla, toisena MFLIT:n tiedotteiden sarjassa, ja se löytyy suuremman otsikon, Twenty ideas that work! alta tällä hetkellä osoitteesta http://curriculum.becta.org.uk/docserver.php?docid=2536.

Lisäideoita tekstinkäsittelyohjelmien käyttämiseen kielenopetuksessa saat seuraavilta sivuilta:

Claire Bradinin sivut: http://edvista.com/claire/wp.html
Vance Stevensin sivut: http://www.geocities.com/Athens/Olympus/4631/wordproc.htm

Pohdittavaa

Mitkä tässä moduulissa esitetyistä Heather Rendallin, Pam Haezewindtin, Claire Bradinin ja Vance Stevensin ideoista tuntuvat sinusta kaikkein kiinnostavimmilta ja miksi?

Oletko käyttänyt tekstinkäsittelyohjelmaa kielenopetuksessa jollain muulla kiinnostavalla tavalla? Kerro kokemuksistasi!


Kirjallisuutta

Crystal D. (1987) Encyclopedia of Language, Cambridge: Cambridge University Press.

Jacobs G. and Rodgers C. (1999) "Treacherous allies: foreign language grammar checkers", CALICO Journal 16, 4: 509-530.

Yu Hong Wei and Davies G. (1997) "Do grammar checkers work?". In Kohn J., Rüschoff B. and Wolff D. (eds.) New horizons in CALL: proceedings of EUROCALL 96, Szombathely, Hungary: Dániel Berzsenyi College.


Sivut päivitetty 30. kesäkuuta 2006.

© ICT4LT Project 1999-2006. The materials contained at this website are subject to copyright. The materials may be downloaded, printed and used for non-commercial purposes in a teaching or training environment. If these materials are reproduced in any form in whole or in part the source of the materials and the authors must be acknowledged.

Return to ICT4LT Finnish homepage