ICT4LT Moduuli 1.5

Internetin perusteet kielenoppimisen näkökulmasta

• Tavoitteet
  
• Moduulin kirjoittajat
  
• Mikä on Internet?
  
• Mikä on World Wide Web?
  
• Selaimen käyttö eli miten Internetissä liikutaan
  
• Tiedonhaku WWW:stä
  
• Internet kielenopetuksessa
  
• WWW-sivuja kieltenopettajille ja -opiskelijoille
  
• WWW-sivujen arviointi
  
• Sähköiset keskustelulistat
  
• Omien WWW-sivujen teko
  
• Kirjallisuutta
  
• Palaute

Tämän moduulin tarkoituksena on johdatella kieltenopettaja Internetin käyttöön. Osiossa esitellään mm. World Wide Web (WWW), sähköpostia (e-mail) kielenopetuksen ja -opiskelun välineenä, sekä sähköisiä postituslistoja. Moduuli sisältää lisäksi useita hyödyllisiä Internetin käyttöön liittyviä viitteitä.

Alkuperäisen englanninkielisen moduulin kirjoittajat ovat Ros Walker (WWW-osuus) ja Sue Hewer (sähköpostiosuus). Tekstiä on muokannut Graham Davies. Suomen kielisestä osiosta vastaa Peppi Taalas sisällön ja Merja Pääkkönen käännöksen osalta.

Internet on itse asiassa maailman laajuinen verkkojen verkko, eli valtava määrä toisiinsa liitettyjä tietokoneita, jotka kaikki käyttävät samaa tiedonsiirtoprotokollaa (eli tapaa, jolla tietoa siirretään paikasta toiseen). Internet ei sinällään ole mikään uusi asia, vaan sitä on käytetty erilaisissa tutkimuspiireissä jo 1970-luvulta lähtien.

Internetin peruspalveluista tunnetuin on sähköposti. Muita palveluja on niin sanotut uutisryhmät, ftp-tiedonsiirto sekä WorldWideWeb eli WWW. Jos olet kiinnostunut tietämään lisää Internetistä, löydät erittäin hyvää materiaalia Tampereen yliopiston Hypermedia laboratorion kurssisivuilta: http://www.uta.fi/hyper/opetus/kurssisivut.html

Hyvin usein Internet ja WWW käsitetään yhdeksi ja samaksi asiaksi. Mutta niinkuin ylläolevasta tekstistä käy ilmi, WWW on vain yksi Internetin palveluista eikä mikään erillinen verkko tai Internetin synonyymi. Sekaannus on aivan ymmärrettävä, sillä WWW tai webbi on Internetin varsinainen "näkyvä"osa ja myös syy sille, että Internetin käyttö on räjähdysmäisesti kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Webissä olevat dokumentit (sivut) ovat niin sanottuja hypermediadokumentteja, eli monikerroksisia dokumentteja, joiden rakenne on ei-lineaarinen. Jokainen käyttäjä voi siksi liikkua WWW:ssä omien mieltymystensä mukaan eri linkkejä seuraamalla, eikä sivuilla ole varsinaisesti alku- tai loppupistettä. Dokumentit voivat myös sisältää sekä ääntä että liikkuvaa kuvaa, mutta käytössä olevat laitteistot asettavat omat rajoituksensa sille, miten sivuilla oleva tieto liikkuu koneelta koneelle. Raskaiden sivujen katsominen esimerkiksi modeemiyhteydellä ei ole kovin mieltä ylentävää puuhaa.

WWW-sivujen lukemiseen tarvitaan aina erillinen ohjelma, koska sivut on koodattu html-kielellä (hyper text mark-up language), jota selainohjelma ymmärtää. Nykyisin kaksi yleisimmin käytettyä selainta ovat: Netscape ja Microsoftin Internet Explorer. Molemmat ohjelmat ovat käyttäjilleen ilmaisia ja niiden uusimmat versiot löytyy ohjelmien kotisivuilta. Netscapen kotisivu on osoitteessa http://www.netscape.com ja Internet Explorer löytyy osoitteesta http://www.microsoft.com/windows/ie/default.htm. Molemmista ohjelmista on olemassa useita versioita. Monien sivujen lukemiseen suositellaan nykyään vähintään versiota 4.0 jommasta kummasta ohjelmasta.

Molempien ohjelmat perustoiminnot ovat aivan samat ja niistä on vaikea erottaa parempaa tai huonompaa, kyse on puhtaasti makuasioista. Ohjelmista kannattaa opetella käyttämään kirjanmerkkitoimintoa, jolla voi tallentaa muistiin sellaisten sivujen osoitteet, joilla haluaa käydä myöhemmin uudestaan. Netscapessa toiminto löytyy kohdasta Bookmarks (add bookmark) ja Internet Explorerissa kohdasta Favorites.

Lisätietoa ohjelmista ja niiden käytöstä löydät niin ikään Tampereen yliopsiston Hypermedialaboratorion sivuilta: http://www.uta.fi/hyper/top/sisalto.htm

WWW-sivujen osoitteet ovat standardin mukaisia, eli osoitteen alkaa usein www. Jonka jälkeen tulee yleensä yhteisön tai yrityksen nimi, jota seuraa sen maan tunnus, jossa sivu on. Nokian suomalaisten sivujen osoite siis tällä periaatteella on www.nokia.fi. Koska kyseessä on maailmanlaajuinen yritys, sen sivut löytyvät myös osoitteella www.nokia.com. Tämä osoite tyyppi on lähtöisin Amerikasta, jossa sivujen osoitteen lopussa maatunnuksen sijaan tunnus, joka kertoo jotain sivujen omistajasta, eli:

Jos etsit tietoa jostain asiasta etkä yksittäistä sivua, sinun kannattaa käytää apuna erityisiä Internetin hakukoneita (search engine), joita myös hakuroboteiksi tai agenteiksi kutsutaan. Näiden hakukoneiden avulla voit asiasanojen avulla löytää sivustoja, joilla etsimääsi asiaa käsitellään. Aina haun tekeminen ei ole yksinkertaista, tuloksena saattaa olla loppumaton lista erilaisia osoitteita, jotka vievät käyttäjää minne sattuu, joskus myös käytöstä poistetuille sivuille.

Hakukoneiden käytön opettelu kannattaa. Järkevien hakujen tekemisellä säästää aikaa ja välttää turhanpäiväisten osoitteiden läpikahlauksen. Suomalaiset kirjastot ovat koonneet omille sivuilleen ansiokkaita hakuja käsitteleviä tekstejä sekä koonneet erittäin hyviä linkkejä erilaisten kattohakemistojen alle. Seuraavassa kaksi vierailun arvoista linkkiä:

Suomen yleisten kirjastojen verkkosivut: http://www.kirjastot.fi/

Hämeenlinnan kirjaston linkit: http://www.makupalat.fi

Hakukoneita

Altavista http://www.altavista.com
Luultavasti eniten käytetty hakupalvelin, joka tukee useita kieliä ja jopa kääntää dokumentteja "suurten" kielten välillä. Tarjoaa sekä yksinkertaisen että vaativan haun mahdollisuuden ja hakee tietoa massiivisesta määrästä sivustoja.

Evreka http://www.evreka.com
Altavistan hakukoneelle pohjautuva ruotsalainen hakukone, joka ymmärtää myös suomalaista käyttäjää. Hakee tehokkaasti myös pohjoismaisia sivustoja.

Yahoo http://www.yahoo.com
Käsittää aihealueittain jaetun sivustoluettelon, jossa voi tehdä hakuja tietyn aihepiirin sisällä.

HotBot http://www.hotbot.com
Jossain vaiheessa Internetin parhaaksi hakupalvelimeksi rankattu hakija. Tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja myös alueellisesti tai ajallisesti. Hakukone kertoo myös haun osumatarkkuuden tuloslistalla.

Ask Jeeves http://www.askjeeves.com
Hakupalvelu, jossa Jeevesille esitetään hakukriteerit kysymyksen muodossa. Vastauksena Jeeves antaa monenlaisia lähestymistapoja kyseiseen asiaan. Edustaa vaatimattomuudessaankin tulevaisuuden hakukoneita, joissa käyttäjä käy keskustelua koneen kanssa siitä, mitä hän oikein on etsimässä. Käytit sitten mitä tahansa näistä tai muista tarjolla olevista hakupalveluista, sinun kannattaa hakea samaa asiaa useiden hakukoneiden kautta, sillä niiden tapa sekä hakea tietoa että esittää haun tulokset vaihtelee jonkin verran.

Internet kielenopetuksessa

Internetin kielenopetuskäyttö voidaan jakaa kahteen alueeseen:

1. Tiedonhaun apuväline (Resource model)
Opetukseen tuodaan lisämateriaalia ja laajennusta Internetistä (lähinnä siis WWW:stä) löytyvällä materiaalilla. Tietoa haetaan erilaisista tietokannoista, kirjastoista, elektronisista julkaisuista ja erityisesti kielenopetukseen suunnitelluilta sivuilta. Myös yhteydenotot erilaisiin yhteisöihin sähköpostitse voidaan laskea kuuluvan tähän alueeseen. Tiedonhaussa keskeiseksi nousee, sen lisäksi että vierasta kieltä käytetään välineenä tiedon löytymiseen, hakukoneiden opettelu, toiminnan suunnittelu ja tiedon kriittisen käsittelyn muistaminen osana tiedonhakua.

2. Kielenoppimisen resurssi (Communication model)
Opetusta pyritään rakentamaan soveltuvilta osilta erilaisten kielenkäyttöä edellyttävien projektien ja simulaatioiden varaan. Simulaatioita löytyy Internetistä jonkin verran. Yksi kielenopetukseen tehty simulaatio on Grand Canyon (http://www.iei.uiuc.edu/travelsim), jossa opiskelijat lähtevät mielikuvitusmatkalle Grand Canyonille ja joutuvat ryhmässä miettimään matkaansa liittyviä yksityiskohtia.

Sähköpostiprojekteista paljon suosiota on saanut IECC (Intercultural E-mail Classroom Connections, http://www.stolaf.edu/network/iecc) , jonka avulla opettajat löytävät partneriluokkia eri aineiden projektien toteuttamiseen.

Yksi tutustumisen arvoinen linkki on ESP (European Schools Project, http://esp.eduprojects.net/esp/index.html), joka on yli 25 maassa toimiva tietoverkkoyhteistyön foorum. Projekteja on käynnissä sadoittain, niissä on mukana opettajia ja oppilaita kaikilta kouluasteilta ja koulutustasoilta.

Sähköpostin lisäksi nykyään on tarjolla erilaisia Internet-pohjaisia konferenssi- ja neuvotteluohjelmia monipuolisemman yhteyden luomiseen. Neuvotteluohjelmiin voi myös liittää web-kameran ja mikrofonin, jolloin yhteys muistuttaa videoneuvottelua sisältäen reaaliaikaista puhetta ja kuvaa. Kuvan ja äänen laatu näissä ohjelmissa vaihtelee suuresti, sillä Internetin ruuhkaisuudesta johtuen niiden vapaa kulku pitkin verkkoja ei aina ole mahdollista. Tällaisia neuvotteluohjelmia ovat esimerkiksi Netmeeting (http://www.microsoft.com/windows/netmeeting/) tai Cu-SeeMe (http://www.cuseemeworld.com/).

Verkosta löytyy nykyään monia erinomaisia linkkisivuja kielenopetuksen käyttöön. Muiden ylläpitämissä linkkisivuissa (omiin yksittäisiin osoittekokoelmiin verrattuna) on se etu, että joku muu pitää huolen siitä, että linkit ovat elossa ja toimivia. Yksi ongelma verkon käytössähän on se, että sivujen osoitteet muuttuvat ja niiden löytäminen uudesta osoitteesta saattaa joskus olla mahdoton tehtävä.

Tässä joitakin hyviksi havaittuja kielenopetuksen linkkisivujen osoitteita:

Esko Johnsonin vinkit kieltenopettajille: http://www.beam.cop.fi/ejohnson/vinkit.htm

Hullin yliopiston kielenopetuksen linkit: http://www.fredriley.org.uk/call/langsite

Lauren Rosenin sivut (Teaching with the web): http://polyglot.lss.wisc.edu/lss/lang/teach.html

Sanakirjoja http://www.facstaff.bucknell.edu/rbeard/diction.html

Pepin kokoelma http://www.cc.jyu.fi/~peppi/links.htm

Graham Davies:n linkkilista http://www.camsoftpartners.co.uk/websites.htm

Internettiä ei valvo kukaan. Tämän seurauksena sen sisältämän materiaalin taso vaihtelee huimasti: on runsaasti valtavan hyvää materiaalia, mutta mukana on paljon myös huonolaatuista ja kyseenalaistakin tavaraa. Sivujen arviointiin on olemassa monenlaisia kriteereja ja myös oppimistehtäviä voi rakentaa erilaisten sivujen arvioinnin pohjalle, joilloin opiskelijat itse miettivät sivun tasoa.

Tässä muutama kysymys ihan alkuun:

Kuka sivun on tehnyt?
- eli minkälainen taho sivuilla kerrotun tiedon takana on.

Kenelle se on suunnattu? - yksi ongelma Internetin käytössä kielenopetukseen on se, että suurin osa tarjolla olevasta materiaalista on kielen natiivipuhujille tarkoitettua, jolloin lukijan vaaditaan erittäin hyvää kielitaitoa

Milloin sivu on tehty ja kuinka usein sitä päivitetään? - jos sivu on tehty aika päiviä sitten eikä sitä ole pahemmin sen jälkeen päivitetty, sen varaan ei kauaa kannata laskea

Sisällön arviointiin kannattaa käyttää avuksi seuraavilta webbi-sivuilta löytyvää tietoa:

William M.K. Trochimin (Cornell University) sivut:
http://www.socialresearchmethods.net

Internet Detective - opastaa interaktiivisesti arvioimaan WWW-sivujen tasoa.
http://sosig.ac.uk/desire/internet-detective.html

Sandra M. Wittman kriteeristö WWW-sivujen sisällön arviointiin
http://www.lclark.edu/~peck/Links/Links-EvaluatingWeb.htm

Kirjallisuutta ja checklist (University of North Carolina)
http://www.unc.edu/cit/guides/irg-49.html

Sähköiset keskustelulistat

Sähköiset keskustelulistat ovat oikeastaan sähköpostiviestien jakamista samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kesken. ICT4LT -projektilla on oma keskustelulista, jolle olet tervetullut: tarkempaa tietoa saat projektin pääsivulta.

Seuraavat kolme keskustelulistaa saattavat kiinnostaa sinua:

1. EUROCALL

liittyäksesi EUROCALL keskustelulistalle lähetä seuraavanlainen viesti

join eurocall-members etunimi sukunimi

osoitteella

mailbase@mailbase.ac.uk

Korvaa "etunimi" "sukunimi" omalla etu- ja sukunimelläsi.

Saat jonkin ajan kuluttua viestisi vastaanottaneelta tietokoneelta (Mailbaselta) automaattivastauksen, jossa sinua pyydetään vahvistamaan liittymisesi listalle.

2. Lingu@NET forum

liittyäksesi Lingu@NET Forumiin lähetä seuraavanlainen viesti

join linguanet-forum etunimi sukunimi

osoitteella

mailbase@mailbase.ac.uk

Korvaa "etunimi" "sukunimi" omalla etu- ja sukunimelläsi.

Saat Mailbaselta viestin, jossa sinua pyydetään vahvistamaan liittymisesi listalle.

3. KIELO - Suomalaisten kieltenopettajien lista. Lähetä seuraavanlainen viesti

subscribe KIELO

osoitteella

majordomo@otol.fi

Omat WWW-sivut voi nykyisin tehdä niin vaikeasti tai helposti kuin itse haluaa. Voit joko opetella itse kirjoittamaan html-koodia (mikä sinänsä ei perustasolla ole järin vaikeaa) tai voit tehdä sivun valmiiksi muilla ohjelmilla ja muuttaa sen html-muotoon. Uusimissa tekstinkäsittelyohjelmissa on suoraan kohdassa Tiedosto =>Tallenna yhtenä tallennusmuotona html, jolla voi muuttaa tavallisen asiakirjan www-sivuiksi. Tätä aihetta käsitellään enemmän moduulissa 3.3.

Vilmi R. (1999) Collaborative writing projects on the Internet:
http://www.ruthvilmi.net/

Sivut on päivitetty 30. kesäkuuta 2006.

© ICT4LT Project 1999-2006. The materials contained at this website are subject to copyright. The materials may be downloaded, printed and used for non-commercial purposes in a teaching or training environment. If these materials are reproduced in any form in whole or in part the source of the materials and the authors must be acknowledged.

Paluu ICT4LT-projektin suomenkieliselle kotisivulle