ICT4LT
Moduuli 3.3ICT4LT
Moduuli 3.3Tämä moduuli on jatkoa Moduulille 1.5 (Johdantoa Internetiin) ja Moduulille 2.3 (WWW-resurssin hyödyntäminen on-line ja off-line), jotka molemmat käsittelevät pääasiassa WWW:tä resurssina ja sitä, miten sitä voidaan hyödyntää kielenopetuksessa. Tämän moduulin tavoitteena on esitellä käyttäjälle webbisivujen laatimista. Siinä tarkastellaan yksityiskohtaisesti sitä, miten WWW-sivustot toimivat, HTML-kieltä, multimediatyökaluja ja sivustojen suunnittelua. Osassa 8 esitellään muutamia esimerkkejä kieltenopettajien laatimista WWW-sivustoista.
Fred Riley, Hullin yliopisto, Englanti
Tekstin on suomentanut Helena Valtanen.
WWW-sivusto on periaatteessa vain kokoelma palvelimelle tallennettuja dokumentteja tai WWW-sivuja, joilla on pääsivu (aloitussivu tai kotisivu) ja osoite (URL, Uniform Resource Locator). Dokumentit on kirjoitettu erityisellä kielellä, jota kutsutaan HTML-kieleksi (Hypertext Markup Language), jonka tärkein ominaisuus on se, että se mahdollistaa hyperlinkkien tekemisen muihin WWW-sivuihin.
Oman WWW-sivuston laatiminen edellyttää, että
Näin se siis käy, pääpiirteittäin. Kuitenkin, kuten aina, yksityiskohdat ovatkin sitten toinen juttu ja niitä tarkastellaan tämän moduulin muissa osissa.
World Wide Web perustuu asiakas-palvelin -malliin. Palvelin (server) on tietokone tai verkossa oleva ohjelma, joka pitää sisällään ne resurssit (WWW-sivut, tiedostot, ohjemistot), joilla se palvelee pyydettäessä asiakkaana (client) olevaa tietokonetta tai ohjelmaa. WWW:n tapauksessa selaimet ovat asiakkaita, jotka pyytävät tiedostoja webbipalvelimilta. Kun klikkaat webbisivulla olevaa linkkiä tai kirjoitat osoitteen (URL) selaimellesi, selain lähettää palvelimelle pyynnön, että se toimittaisi tiedoston, jonka osoite URL:issa on. Palvelin lähettää sitten selaimellesi kopion tiedostosta katseltavaksi tai jos se ei löydä pyydettyä tiedostoa - jota mahdollisesti ei ole olemassa tai johon pääsy on rajoitettu - lähettää virheilmoituksen.
Jos esimerkiksi klikkaat osoitetta http://www.hull.ac.uk/cti/langsite.htm selaimesi lähettää pyynnön palvelimelle, joka sijaitsee tietokoneella (tai oikeammin palvelimella) osoitteessa www.hull.ac.uk ja pyytää sitä toimittamaan kopion HTML-dokumentista langsite.htm, joka sijaitsee hakemistossa /cti. Pyynnön saatuaan palvelin etsii tiedoston, tarkistaa, että se on tarkoitettu julkiseksi ja lähettää sitten kopion dokumentista langsite.htm selaimelle, joka tulkitsee sen HTML-tiedostoksi ja lukee dokumentin HTML-merkinnät ja esittää sen sitten formatoituna selaimen ruudulla.
On tärkeää ymmärtää, että WWW toimii asiakas-palvelin -mallin mukaisesti, varsinkin kun tiedotusvälineissä käytetään Internetistä puhuttessa varsin väljästi sellaisia ilmaisuja kuten "loggautua sisään verkkoon". Kun otat yhteyden webbisivustoon, selaimesi ei "loggaudu sisään", vaan ainoastaan pyytää kopion tietystä tiedostosta tai tiedostoista. Heti kun tämä tiedosto tai nämä tiedostot on lähetetty, asiakas-palvelin -tapahtuma on ohitse - suoritettu loppuun.
Sitävastoin, jos käytät telnetiä tai ftp:tä (katso Sanasto)ottaessasi yhteyden Internet-palvelimeen, sinun täytyy kirjautua sisään nimellä ja käyttäjätunnuksella, ja jatkuva asiakas-palvelin -yhteys säilyy kunnes itse kirjaudut ulos tai isäntäkone kirjaa sinut ulos.
Toimiakseen palvelimena WWW:ssä,
isäntäkoneella täytyy olla verkkopalvelin, eli ohjelmisto, jonka avulla tietokone,
jolle se on asennettu (isäntä, palvelin), pystyy lähettämään tiedostoja selaimille.
Tämä ohjelmisto, eikä siis isäntäkone, ottaa vastaan ja prosessoi selaimelta
tulevia pyyntöjä. Markkinoilla on melkoinen määrä erilaisia verkkopalvelinohjelmia,
joista yleisimmin käytetty on Apache (http://www.apache.org),
joka toimii sekä Unix/Linux- että Windows-tietokoneissa ja on ilmaisohjelma.
Luettelo kaikista muista palvelinohjelmista löytyy ServerWatchista:
http://serverwatch.internet.com/webservers.html.
Ellet satu olemaan siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että sinun pitäisi rakentaa verkkopalvelin tyhjästä, sinun ei tarvitse hankkia ja asentaa palvelinohjelmistoa. Tämän tekee puolestasi paikallinen järjestelmän ylläpitäjä, systeemiadministraattori, (sysadmin) tai Internet-palvelun tarjoaja. Sinun täytyy joissain tapauksissa kuitenkin käyttää palvelinjärjestelmän omia määrityksiä, varsinkin jos haluat verkkosivuillesi sellaisia ominaisuuksia kuten käyttäjän henkilöllisyyden varmistaminen, joten on tärkeää tietää, mitä palvelinohjelmistoa käytetään ja mistä voit löytää sitä koskevia dokumentteja.
Kun haluat tehdä WWW-sivuston, sinun on ensin laadittava webbisivut käyttäen HTML-kieltä (HyperText Markup Language). HTML ei ole, kuten usein virheellisesti luullaan, ohjelmointikieli, vaan pikemminkin tekstin formatointiin käytetty kieli. HTML-dokumentit ovat tekstitiedostoja (ASCII), joihin sisältyy tekstiin liitettyjä HTML-tageja, jotka kertovat selaimelle, miten niiden välissä oleva teksti esitetään kuvaruudulla. Esimerkiksi seuraava yksinkertainen HTML-kielinen katkelma:
HTML-kielen avulla voit tuottaa <b>lihavoitua</b>, <i>kursivoitua</i> ja <u>alleviivattua</u> tekstiä sekä, mikä tärkeintä, tehdä hyperlinkkejä muille webbisivuille, kuten esimerkiksi <a href="http://www.hull.ac.uk/cti/eurocall.htm">EUROCALL</a> -sivustolle.
näyttää seuraavanlaiselta selaimen esittämänä:
HTML-kielen avulla voit tuottaa lihavoitua, kursivoitua ja alleviivattua tekstiä sekä, mikä tärkeintä, tehdä hyperlinkkejä muille webbisivuille, kuten esimerkiksi EUROCALL -sivustolle.
Voitaisiinkin sanoa, että HTML itse asiassa on WWW. Webin perusominaisuus on hyperlinkitys eli tapa, jolla dokumentti linkitetään suoraan toisiin dokumentteihin, oli kyseessä sitten paikallinen tai kauempana sijaitseva verkkopalvelin, ja tämä on HTML-kielen keskeinen piirre, mikä käy ilmi lyhenteen HTML sisältämästä sanasta Hypertext.
Vinkki: Saat näkyviin minkä tahansa selaimellasi olevan dokumentin HTML-koodin valitsemalla selaimen valikosta toiminnon View/Source . Jos näkyvissä on useita kehyksiä, voit tarkastella tietyn kehyksen sisällä olevan dokumentin koodausta klikkamalla hiiren oikeapuoleista painiketta kehyksen sisällä ja valitsemalla ilmaantuvasta valikosta toiminnon View Frame Source. HTML-kielen oppimisessa on muiden laatimien sivujen tarkastelusta korvaamatonta apua. Usein on helpompi ottaa jonkun toisen tekemästä koodista palanen omalle sivulle, kun lähteä nollasta miettimään, miten sen saa itse tehtyä.
HTML-kielestä on ilmestynyt useita uusia versioita sen jälkeen kun se tuli markkinoille 1990-luvun alkupuolella (tätä kirjoitettaessa - toukokuussa 2000 - viimeisin virallinen version on HTML 4) ja tätä nykyä se sisältää satoja tageja, joista monilla on attribuutteja (tai alitageja, kuten niitä voitaisiin kutsua). Tagi on koodi, joka on merkkien < > sisällä ja joka määrittelee sitä seuraavan tekstin formaatin siihen saakka, kun vastaan tulee (tavallisesti) lopetusmerkki. Tagit esiintyvät tavallisesti, vaikkakaan eivät aina, parillisina - aloitus- ja lopetustagi - ja niiden väliin sijoittuva teksti formatoituu niiden mukaan. Esimerkiksi,
<b>Tämä on lihavoitu teksti</b> ja tämä tavallinen.
näkyy kuvaruudulla muodossa
Tämä on lihavoitu teksti ja tämä tavallinen.Aloitustagi <b> sanoo "lihavoi kaikki jälkeeni tuleva teksti kunnes löydät lopetustagin", joten jos lopetustagi puuttuu - mikä on tavallinen aloittelijan tekemä virhe - kaikki tagia <b> seuraava teksti esiintyy lihavoituna. Sillä, kirjoitetaanko HTML-tagi suurilla vai pienillä kirjaimilla, ei ole merkitystä.
HTML-tagit ovat selaimelle annettuja ohjeita siitä, miten niiden välissä oleva teksti esitetään ruudulla. Kun selain lukee HTML-dokumenttia, se etsii tagit ja näyttää tekstin niiden antamien ohjeiden mukaisesti. Huomaa, että tagien tulkitseminen on selaimesta riippuvaista. Esimerkiksi kun tekstin molemmin puolin on Header 1 (<H1></H1>) -tagi, teksti voidaan esittää millä tahansa kirjasintyypillä tai minkä kokoisena tahansa, riippuen selaimen kehittäjien päätöksestä. Käytännössä kaksi kirjoittamisen aikoihin yleisintä selainta - Netscape Navigator ja Internet Explorer - tulkitsevat tagit samalla tavalla, mutta niiden kohdalla on myös merkittäviä eroja siinä, miten ne esittävät esimerkiksi taulukoita - seikka, mikä saa webbisivujen laatijat repimään tuskastuneina hiuksiaan.
HTML mahdollistaa tekstin muotoilun monella tavalla, joskaan ei kaikilla niillä tavoilla, jotka ovat mahdollisia tekstinkäsittelyohjelmilla. Onkin siksi tärkeää pitää mielessä, että HTML-formatointi ei anna yhtä monipuolisia mahdollisuuksia kuin WP-sovellukset - monet kirjoittajat ovatkin pettyneitä havaitessaan, että heidän Word- tai PageMaker-ohjelmilla kirjoittamansa tekstit eivät käänny HTML-kielelle. Täytyykin muistaa, että HTML-kielen kehittivät CERN:issä työskentelevät tiedemiehet, jotka olivat kiinnostuneempia sivujen sisällöstä kuin ulkoasusta. Tilanteeseen on kuitenkin tullut osittainen parannus, kun HTML 4:n spesifikaatioihin on lisätty valmiita tyylipohjia, Cascading Style Sheets (CSS) - katso http://www.w3.org/TR/html4/present/styles.html
Yleisimmät formatointielementit ovat:
HTML-dokumentteihin voidaan myös liittää kuvia (.GIF- tai yleisemmin .JPEG-muodossa) sekä kuvakarttoja, joihin on määritelty kuvan ns. hot spotit, eli linkit joita klikkaamalla kuvasta pääse eri dokumentteihin. Voit myös jakaa selaimen asiakasalueen (selainikkunan sen alueen, jossa dokumentti esitetään) itsenäisiksi ikkunoiksi eli kehyksiksi, joista jokaisessa näkyy eri HTML-dokumentti.
Täydellinen lista HTML-elementeistä löytyy:
HTML 4.01 Reference at W3C: http://www.w3.org/TR/html4
Web Authoring Reference: http://www.htmlhelp.com/reference
NCD HTML Design Guide: http://www.ncdesign.org/html/index.htm
Moniin HTML-tageihin liittyy attribuutteja, jotka määräävät sen, miten tagi tulkitaan. Esimerkiksi seuraavassa HTML-katkelmassa:
<img src="../images/home01.gif" alt="English homepage" width="40" height="40" border="0">
tagi on img, joka esittää kuvatiedoston, ja sen attribuutteja ovat src, alt, width, height, border, jotka määrittelevät sen, mistä kuva on löydettävissä, kuinka se esitetään ja millainen teksti "ponnahtaa esille" kun hiirtä liikutetaan kuvan ylitse. Tämä HTML-teksti on otettu tämän sivun vasemmassa reunassa olevan navigointipalkin Home-näppäimestä.
Jos HTML:n avulla olisi mahdollista ainoastaan muotoilla kappaleita ja merkkejä, siitä ei olisi mitään hyötyä verkossa. HTML-kielen keskeisin piirre onkin mahdollisuus tehdä hyperlinkkejä muihin dokumentteihin ja tämä tehdään ankkuri-tagien <A></A> avulla. Nämä määrittelevät niiden välissä olevan tekstin tai kuvan hyperlinkiksi toiselle WWW-sivulle. Esimerkiksi teksti
Tämä linkki ohjaa sivulle <a href="http://www.livjm.ac.uk/language/welcome.html">World Languages Pages</a> Liverpoolin <a href="http://cwis.livjm.ac.uk/">John Moores yliopistossa</a>.
näkyy ruudulla muodossa:
Tämä linkki ohjaa sivulle World Languages Pages Liverpoolin John Moores yliopistossa.
Pari <a></a> määrittelee sen osan tekstistä, joka esiintyy hyperlinkkinä (tavallisesti alleviivattuna) selaimella ja HREF-attribuutti määrittelee sen osoitteen (URL), johon linkki johtaa.
Sekä Netscape että Microsoft ovat luoneet virallisen HTML-standardin ulkopuolella uusia HTML-tageja tai olemassaolevien tagien laajennuksia, jotka usein toimivat ainoastaan tietyllä selaimella ja/tai selaimen versiolla. Esimerkiksi <MARQUEE></MARQUEE>, joka esittää tekstiä palkissa kulkemassa vasemmalta oikealle (tai päin vastoin), toimii Explorerissa mutta ei Netscapessa. Nämä saattavat tuottaa webbisivujen laatijalle todellista harmia, sillä jos hän käyttää niitä - tietoisesti tai sattumalta - hän saattaa havaita, että sivu, joka esimerkiksi Explorer 4 -selaimessa näyttää hienolta, onkin täyttä sotkua tai ei edes lataudu Netscape 3:ssa. Aloittelevan WWW-sivujen laatijan (ja kirjoittajan mielestä kaikkien muidenkin) tulisi pitäytyä niiden standardoitujen HTML-tagien käyttämiseen, jotka Worldwide Web Consortium - joka tunnetaan yleisesti nimellä W3C - on määritellyt.
Nyt kun markkinoilla on runsaasti erilaisia WYSIWYG (What You See Is What You Get) tai tarkemmin sanottuna visuaalisia WWW-multimediatyökaluja, joiden avulla käyttäjän pitäisi kyetä laatimaan WWW-sivuja ja -sivustoja kohtaamatta yhtä ainutta HTML-tagia, monet kysyvätkin, miksi ylipäänsä pitäisi vaivautua opettelemaan HTML-kieltä. Jos kerran pystyt laatimaan webbisivun yhtä vaivattomasti kuin kirjoittamaan dokumentin tekstinkäsittelyohjelmalla, sittenhän ainoastaan masokistien tai tulevien nörttien tarvitsee opetella HTML-kieltä? Tähän kysymykseen on muutamia yksinkertaisia vastauksia:
Vaikka et ikinä aikoisikaan koodata HTML-kielellä, HTML-tagien ja niiden käyttämisen periaatteet tarjoavat erittäin arvokasta apua silloin, kun käytät visuaalista editoria.
Tarjolla on kasoittain HTML-opetusohjelmia niin Webissä kuin kirjamuodossa, paljon enemmän kuin tässä moduulissa on mahdollista listata. (Tee Yahoo! -haku (http://www.yahoo.co.uk) hakusanalla "HTML tutorials" niin huomaat, mitä tarkoitamme.) Tämän lisäksi jokseenkin kaikkien HTML-editorien mukana tulee opas, joka sisältää tagien selitykset. Ongelmana ei olekaan löytää HTML-kielen oppimiseen tarkoitettua materiaalia, vaan hyvää oppimateriaalia. Seuraavat valikoidut sivustot sisältävät hyviä, käyttäjäystävällisiä, aloittelijoille tarkoitettuja oppaita, eikä niitä esitellä mainoksissa tai niiden sisältö ole vinoutunut sähköisen kaupankäynnin suuntaan:
| Nimi | Huomautuksia |
|---|---|
| A Beginner's Guide to HTML http://www.ncsa.uiuc.edu/General/Internet/WWW/HTMLPrimer.html |
Tämä yksinkertainen ja helposti lähestyttävä, aloittelijoille tarkoitettu johdatus HTML-kieleen on luettavissa selaimella tai saatavissa PDF-tiedostona, jonka voi ladata ja lukea off-line. Sen on laatinut National Centre for Supercomputing Applications (NCSA), jossa kehitettiin ensimmäinen graafinen WWW-selain, Mosaic. |
| An Interactive Introduction to HTML and CGI http://snowwhite.it.brighton.ac.uk/~mas/mas/courses/html/html.html |
Erittäin hyvä opetusohjelma HTML-kieleen ja CGI-skripteihin, jonka avulla voit kokeilla koodin käyttämistä webbisivulla, mistä tulee ohjelman nimen "interaktiviinen" -osa. |
| University of Aberdeen WWW Information Pack http://www.abdn.ac.uk/diss/webpack |
Erittäin hyvä ja käytännönläheinen johdatus Internetiin, webbisivustojen laadintaan ja edistyneempiin WWW:tä koskeviin aiheisiin, joka on selkeästi kirjoitettu ja jaettu helppotajuisiksi osioiksi. |
| HTML Tutorials for the Complete Idiot http://www.geocities.com/SiliconValley/Campus/1924/index.html |
Erittäin ystävällinen ja epämuodollinen opetusohjelma, joka on pääasiassa suunnattu henkilöille, jotka laativat omia henkilökohtaisia webbisivujaan, mutta soveltuu myös muille. |
| Learning HTML http://www.trainingtools.com/online/html/index.htm(HTML-versio) http://www.trainingtools.com/courses/HTML/default.asp (PDF-versio) |
Aloittelijan HTML-harjoituskurssi, joka saatavissa on-line -versiona (HTML) ja Adobe Acrobat 4.0 (PDF) -muodossa tulostamista varten. Sen lisäksi, että kurssi on hyvä, sen etusivulla on söpö hamsteri. |
Aiheesta on myös olemassa kirjaimellisesti satoja kirjoja, jotka on suunnattu erilaisille yleisöille ja kirjoitettu erilaisilla tyyleillä. Koska kirjoja on niin valtavasti, emme voi hyvällä omallatunnolla suositella mitään tiettyä teosta, vaikka kollegoilta saamiemme sattumanvaraisten tietojen mukaan Deborah ja Eric Rayn HTML for Dummies, jonka on julkaissut Idg Books Worldwide (ISBN 0763503324)saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Koska olemassa on niin monia on-line oppaita, joista jotkut voi ladata ja tulostaa lukemista varten, todellista tarvetta kirjan hankkimiseen ei ole, ellet sitten mieluiten opiskele kirjasta.
Älä yritä opetella ulkoa kaikkia HTML-tageja ja niiden attribuutteja. Se saattaa olla mahdoton tehtävä, koska niitä on enemmän kuin granaattiomenassa siemeniä. Tutustu sen sijaan hyvin siihen, mitä erilaisilla tageilla voidaan tehdä ja pidä aina yksityiskohtainen HTML-viiteluettelo (oikealla tai virtuaalisella) tietokoneellasi, niin että voit nopeasti ja helposti etsiä tarvitsemasi tagin tai attribuutin. Alla olevassa taulukossa on kolme viitettä, jotka omasta mielestäni ovat hyödyllisiä:
| Nimi | Huomautuksia |
|---|---|
| The Bare Bones Guide to HTML http://werbach.com/barebones |
Hyvä suppea HTML-tagien viitteistö kokeneelle käyttäjälle, jossa yksityiskohtainen syntaksi sekä esimerkkejä. Tagit on luokiteltu tyypeittäin (sivu, kehys, taulukko jne.). |
| HTML Help http://www.htmlhelp.com |
Tämä sivusto, joka on suunnattu käyttäjille, jotka haluavat laatia selaimesta riippumattomia sivustoja käyttäen standardi-HTML-kieltä, sisältää paljon hyödyllisiä resursseja, mukaanlukien täydellisen HTML 4.0 -viitteistön, tyylioppaita, opetusohjelmia, webbisivun laatimista koskevia kysymyksiä (FAQ) ja linkkejä. HTML Help:iin sisältyy myös ilmainen HTML-editori, 1stPage (ks. HTML-editoreja käsittelevä osuus alla). |
| HTML Reference Library http://www.htmlib.com |
Tämä on alunperin julkaistu Windowsin Help-tiedostona, jonka on laatinut Stephen Le Hunte, ja nykyisin se edellyttää, että koneellesi on asennettu Microsoft Internet Explorer 4 tai myöhempi versio, vaikka tekijä suunnitteleekin uusien versioiden tuottamista ilman kytköstä IE 4.0:aan. |
Käytä koodipohjaista HTML-editoria opiskeluun. Kun opiskelet HTML:n perusteita, on tärkeää, että pystyt näkemään itse koodin, joten sinun tulisi käyttää sellaista työkalua, joka mahdollistaa tämän, mieluummin kuin WYSIWYG-työkalua, joka "varjelee" sinua HTML-kieleltä. Arachnophilia ja 1stPage ovat mainioita tähän tarkoitukseen, tai jos haluat todella päästä tutustumaan perusasioihin, voit käyttää sellaista yksinkertaista tekstieditoria kuten Notepad (Windows) tai TeachText (Macintosh).
Ota oppia esimerkeistä. Jos näet webbisivun, jonka ulkonäkö miellyttää sinua, kopio se levykkeelle tai käytä selainta sen HTML-koodien tarkasteluun (View|Source) ja tutki, miten sivun laatija on saanut aikaan sinua miellyttävät piirteet. Tämä on täysin sallittua ja laillista: HTML ei ole tekijänoikeuksien rajoittama eikä kenenkään omistama. Toisen henkilön sivun sisällön kopioiminen saattaa rikkoa tekijänoikeuksia, mutta sen muodon ja esitystavan kopiointi on sallittua ja tämä onkin ollut eräs tapa oppia HTML-editointia aina siitä lähtien kun WWW ilmaantui. Tällaista toimintaa voidaan pitää hyvien käytänteiden omaksumisena, kuten ammattilaiset asian ilmaisevat.
Tarkastele HTML:n lähdekoodia. Netscape Navigatorissa voit tehdä tämän valitsemalla valikkopalkista toiminnon View|Document Source ja Microsoftin Internet Explorer-selaimessa valitsemalla toiminnon View|Source. Jos haluat tarkastella sellaista sivustoa, jossa käytetään kehyksiä eli jossa erilaiset HTML-dokumentit on ladattu selaimen pääikkunan "ali-ikkunoihin", lähteen katsominen valikkopalkista näyttää ainoastaan kehysdokumentin HTML-koodit. Kehyksen sisällä olevan dokumentin HTML-koodien saaminen näkyville tapahtuu klikkaamalla hiiren oikeanpuoleista painiketta missä tahansa kohdassa dokumenttia ja valitsemalla menusta toiminnon View Frame Source (Netscape) tai View Source (Explorer).
Tässä osassa tarkastelemme työkaluja, joita on vähitellen alettu kutsua multimediatyökaluiksi (Web authoring tools), mutta joita vielä yleensä kutsutaan nimellä HTML-editori. Ne ovat periaatteessa apuvälineitä webbisivujen ja -sivustojen laatimiseen ja vaihtelevat suuresti sekä kehittyneisyydeltään että kustannuksiltaan, mutta aloittelijoiden onneksi jotkin niistä ovat ilmaisia. Tässä yhteydessä täytyy vielä korostaa sitä, että et tarvitse HTML-editoria webbisivujen tekemiseen tai sivuston tuottamiseen. Ne ovat kuitenkin työtä säästäviä työkaluja, jotka nopeuttavat - joskus huomattavastikin - sivujen laatimista, mutta ne eivät ole välttämättömiä.
HTML-editorit voidaan jakaa kahteen tyyppiin: koodipohjaisiin ja visuaalisiin (WYSIWYG).
Koodipohjaisten työkalujen avulla laatija pystyy editoimaan webbisivujen HTML-koodia siten, että hän näkee HTML- "raakakielen" kirjoittaessaan ja editoidessaan dokumenttia. Voit luonnollisesti tehdä samoin käyttämällä sellaista yksinkertaista tekstieditoria kuten Notepad, mutta koodipohjaisiin työkaluihin sisältyy lisäksi ominaisuuksia, joista on kirjoittajalle apua, kuten:
Alla olevassa taulukossa on neljä ilmaista, koodipohjaista editoria, joista kirjoittajalla on kokemuksia Arachnophiliasta ja 1stPagesta. Tämän lisäksi eräs tunnettu ja laajasti käytetty kaupallinen editori on Allairen HomeSite, jonka kokeiluversion voi ladata Allairen sivulta (http://www.allaire.com) ja jonka hinta tätä osuutta kirjoitettaessa oli alle US$100.
| Nimi | Huomautuksia |
|---|---|
| 1stPage 2000 http://www.evrsoft.com |
Yksi parhaista ilmaisista editoreista, jonka käyttöliittymä on samanlainen kuin Homesitessa ja melkein yhtä paljon ominaisuuksiakin, vaikka dokumentaatio onkin hieman hajanaista ja ohjelmassa on muutamia pieniä epätarkkuuksia. Editoria voi käyttää neljällä eri eli tasolla helposta eksperttiin, mikä tekee siitä hyvän työkalun aloitteleville webbisivujen laatijoille. Ks. arviointi: |
| Arachnophilia http://www.arachnoid.com/arachnophilia |
Erittäin hyvä Windowsille tarkoitettu editori, joka saatavana ilmaiseksi mainioon "careware"-konseptiin (katso selitystä webbisivuilta) liittyen. Mainio työkalu niin aloittelijoille kuin eksperteille, selkeä käyttöliittymä ja joitain hyvin hyödyllisiä ominaisuuksia kuten RTF-import. |
| HTML Assistant http://www.brooknorth.com |
Eräs varhaisimmista editoreista, saatavana sekä ilmais- että kaupallisena versiona. Ilmaisversiosta puuttuu joitain tärkeitä ominaisuuksia, kuten tagien värikoodit, jotka sisältyvät muihin ilmaisiin editoreihin, mutta ohjelma vaatii tästä syystä vain vähän resursseja ja toimii vaatimattomammallakin tietokoneella. |
|
Max's HTML Beauty |
Ilmainen HTML-editori Windowsia varten, josta olen kuullut paljon hyvää, mutta jota en ole itse kokeillut. |
Visuaalisten, tai WYSIWYG, työkalujen avulla pystyt laatimaan webbisivuja käyttämättä lainkaan HTML-koodia. Laadit sivujen sisällöt samalla tavalla kuin tekstinkäsittelyohjelmalla ja editori konvertoi sisältösi HTML-kielelle "esiripun takana".
Aloittelevat webbisivujen laatijat ovat selvästikin ihastuneita visuaalisiin editoreihin, varsinkin jos he haluavat laatia webbisivuja nopeasti tuhlaamatta aikaa HTML-kielen kiemuroiden opetteluun. Niistä voi myös olla hyötyä edistyneemmille laatijoille, varsinkin sivujen ulkonäön suunnittelussa. On paljon helpompaa tehdä taulukko esimerkiksi Dreamweaverin avulla ja muuttaa sen kokoa hiirellä venyttämällä kuin Arachnophilialla, jossa dokumenttiin täytyy lisätä taulukkoa märittelevät tagit, määritellä taulukon koko numeerisesti attribuuttien avulla ja käyttää esikatselua tuloksen tarkastelemiseen. Visuaaliset editorit sisältävät usein myös "paistovalmiita" sivustojen ja sivujen malleja, joita voit muokata edelleen omiin tarpeisiisi, mikä on kiiretilanteessa erittäin hyödyllistä.
Linkkien, kuvien, listojen, kehysten ja muiden webbisivun ominaisuuksien lisääminen on helppoa visuaalissa editoreissa ja luonnollisesti voit nähdä sivun ilman, että HTML-koodin silmiä rasittava sotku vie huomion sisällöstä, josta sivullasi vieraileva henkilö on pääasiassa kiinnostunut.
Monet visuaaliset editorit mahdollistavat sen, että voit halutessasi editoida myös HTML-koodia, vaikka onkin sanottava, että jotkut niistä ovat tässä suhteessa käyttäjäystävällisempiä kuin toiset. Editorien luoma HTML-koodi vaihtelee myös laadullisesti. Dreamweaverin katsotaan yleisesti tuottavan "puhdasta" HTML-kieltä, joka on yhdenmukaista W3C-standardin kanssa, kun taas Front Page tuottaa "likaista" HTML-kieltä, täynnä ohjelmakohtaisia tageja, jotka tekevät dokumentista vaikean editoida muilla ohjelmilla ja lisää sen kokoa - tai "painoa", kuten asia joskus ilmaistaan.
Visuaalisten editoreiden etu on helppokäyttöisyys. Laatijaa varjellaan HTML-koodilta, joten teoriassa - ja kaupallisten mainosten mukaan - käyttäjän ei tarvitse koskaan nähdä yhtä ainutta HTML-tagia (vaikka käytännössä jokainen laatija joutuu joskus editoimaan dokumenttia HTML-kielellä, oli visuaalinen editori kuinka hyvä tahansa). Laatija on siis vapaa keskittymään sivun sisältöön ja sen muotoiluun, ja voi siten, toivon mukaan, saada sivunsa verkkoon ja toimivaksi nopeammin kuin koodipohjaista editoria käyttävä laatija. Tätä prosessia helpottaa kaikkiin visuaalisiin editoreihin sisältyvä hyödyllinen piirre eli webbitiedostojen lataaminen suoraan omalle webbipalvelimelle (eli siis omille sivuille omaan palvelimella olevaan hakemistoon).
Helppokäyttöisyyden toinen puoli ovat kuitenkin kustannukset. Visuaaliset editorit ovat paljon kalliimpia kuin koodipohjaiset editorit (tätä kirjoitettaessa Dreamwearin vähittäismyyntihinta oli noin 200 puntaa, johon ei sisälly ALV) ja ne vaativat enemmän tietokoneresursseja (toimiakseen Front Page vaatii vähintään 32Mb RAM:in, mikä on muillekin ohjelmille tyypillistä). Suomessa näillä ohjelmilla on alemmat hinnat oppilaitoksille, opettajille ja oppilaille.
Kirjoittajan tietojen mukaan visuaalisia editoreita ei ole tarjolla ilmaisversioina, vaikkakin suosituimmista paketeista on mahdollista saada käyttöön kokeiluversio lataamalla se julkaisijan verkkosivulta tai CD-ROM:ilta ottamalla yhteyttä julkaisijan myyntiosastoon. Tietokonelehtien kylkiäisinä olevat CD-ROM:it saattavat sisältää tällaisia kokeiluversioita, joten lehtihyllyjen selaaminen kannattaa. Joitakin suosituimpia kaupallisia editoreita ovat:
| Nimi | URL | Arvostelu(ja) |
|---|---|---|
| Microsoft Front Page | http://www.microsoft.com | PC
Magazine CNET |
| Macromedia Dreamweaver | http://www.macromedia.com | PC Magazine |
| Adobe PageMill | http://www.adobe.com | CNET
PC Magazine |
| HotMetal Pro | http://www.hotmetalpro.com | CNET PC Magazine |
|
FileMaker Home Page |
http://www.filemaker.com/products/hp_home.html | CNET |
Kuten minkä tahansa tietokonesovelluksen kohdalla, sinun on valittava sekä itsellesi että työn alla olevan tehtävän kannalta sopivin työkalu. Ei voida sanoa, että yksi sovellus olisi välttämättä juuri ainoa oikea webbityökalu, koska tällainen arvio on selvästikin subjektiivinen. Webbisivujen laatijoiden WDVL:n keskusteluryhmässä (http://www.wdvl.com/WDVL/Forum) Macromedian Dreamweaver on usein saanut kiitosta, kun taas Microsoftin Front Pagesta on harvoin hyvää sanottavaa. Loppujen lopuksi työkalun valinta on kuitenkin yksilöllinen asia. Saatat havaita, kuten niin monet webbisivujen laatijat ennen sinua, että työkalujen yhdisteleminen on parasta. Voit esimerkiksi käyttää hyväksi Front Pagen visuaalisia mahdollisuuksia taulukoiden ja kehysten "piirtämiseen", muokaten niiden kokoa ja ominaisuuksia mieleiseksesi, ja sitten lisätä dokumentin sisällön koodipohjaisen editorin avulla.
HTML-editorien määrän paisuessa jatkuvasti WWW:n räjähdysmäisen laajenemisen myötä on työkaluja koskevien arvostelujen ja arviointien tarve yhä lisääntynyt. Onneksi Webissä julkaistaan nykyään runsaasti vertailevia ohjelmien arvosteluja ja vaikka kaikki arviot ovatkin subjektiivisia, ne tarjoavat aloittelevalla käyttäjälle kuitenkin hyvän lähtökohdan hänen valitessaan juuri itselleen soveltuvia työkalupaketteja. Hyviä paikkoja, joista alkaa WWW:ssä etsiä tällaisia arvosteluja, ovat:
| Nimi | Huomatuksia |
|---|---|
|
PC Magazinen multimediatyökaluja koskevat arvostelut |
Useiden suosittujen webbityökalujen vertaileva arviointi. |
|
HTML-editorien arviointeja Yahoossa |
Huomautuksilla varustettu lista linkeistä webbityökaluista tehtyihin arvioihin. |
Vertailevia ohjelma-arvosteluja julkaistaan säännöllisesti tietokonelehdissä, joten kannattaa aina käydä lävitse paikallisen lehdenmyyjän hyllyköt.
Kaikki hyvin suunnitellut webbisivustot ovat muutakin kuin kokoelma toisiinsa linkitettyjä sivuja - ne muodostavat yhtenäisen rakenteen, jossa on helppo navigoida ja joiden sisältämien tietojen löytäminen vaatii käyttäjältä mahdollisimman vähän vaivaa. WWW-sivustot, niiden laatijat, käyttötarkoitukset, sisältö ja kohdeyleisö ovat niin moninaisia, että on vaikea antaa yleispäteviä neuvoja sivujen suunnitteluun, puhumattakaan mallista, jota seuraten pääsisi takuuvarmasti hyvään tulokseen.
Ainoa sääntö, jota sinun tulisi noudattaa, on se, että sinun tulee suunnitella koko webbisivustosi ennen kuin ryhdyt laatimaan ainoatakaan yksittäistä sivua. Sinulla tulisi olla selvä kuva, joko paperilla tai ruudulla, suunnittelemasi sivuston rakenteesta ennen kuin lisäät siihen sisällön. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että suunnitelman pitäisi olla "kiveen hakattu", muuttumaton - päin vastoin, WWW-sivuston rakenne muuttuu sitä mukaa kun uutta sisältöä lisätään tai vanhaa poistetaan - mutta jos sivusto laaditaan uhraamatta pienintäkään ajatusta sen organisoinnille, tulokseksi saadaan helposti sivusto, jonka kyseenalaisena kunniana on päästä huonomaineiselle "Web pages that suck" -listalle: http://www.webpagesthatsuck.com
On kuitenkin olemassa joukko selviä ja käytännöllisiä ohjeita WWW-sivujen laatijoille ja kaikkein parhaat näistä löytyvät laatijoiden "raamatusta", nimeltä Yale Style Manual. Tämä manuaali sisältää hyödyllisiä käytännön neuvoja sivuston, käyttöliittymän ja sivun suunnitteluun ja on nimenomaan se lähdeteos, jota jokaisen WWW-sivujen laatijan tulisi konsultoida ennen suunnittelutyöhön ryhtymistä. Manuaali on saatavissa osoitteesta: http://info.med.yale.edu/caim/manual/contents.html HTML-muodossa ja sen voi myös ladata Adobe Acrobat PDF-tiedostona lukemista ja tulostamista varten. Olemme vahvasti sitä mieltä, että sinun kannattaa laittaa sen kohdalle kirjanmerkki ja/tai tallentaa manuaali, jotta se on aina käytettävissä kun opettelet oman kotisivusi laatimista.
Koska Yale Style Manual on niin kattava ja laajasti käytetty hakuteos, emme aio tässä toistaa siinä esitettyjä ohjeita, vaan keskittyä muutamiin erityisiin kysymyksiin, jotka kannattaa pitää mielessä suunnitteluprosessin aikana.
Jokaisella webbisivustolla tulisi olla kotisivu, jonka kautta sivustolle pääasiassa tullaan ja jonka osoite (URL) olisi mahdollisimman helppo muistaa, kuten esimerkiksi www.mydomain.org (vaikka tähän saattaa käytännössä olla vaikea päästä). Sen ei tarvitse olla ainoa sivu, jolta muille sivuille päästään - ja onkin todennäköistä, että hakukonetta käyttävät käyttäjät tulevat sivuillesi jotain muuta kautta - mutta sen tulisi kuitenkin olla pääasiallinen "sisäänkäynti" ja kotisivun URL se osoite, jonka ilmoitat henkilölle, joka kysyy: "Mistähän löytäisin kotisivusi?" Kotisivun tulisi olla sivustosi maamerkki ja käyttäjän tulisi voida siirtyä siltä minne tahansa muualle, yhdellä klikkauksella.
Kotisivun tulisi olla yksinkertainen ja lyhyt, mielellään niin lyhyt, että käyttäjän ei tarvitse rullata kuvaruutua. Koska se on "sisäänkäynti", sillä ei tarvitse olla paljoakaan sisältöä. Joskus kotisivulla on vain yrityksen logo, jota klikkaamalla pääset sisään, vaikka monien mielestä tällainen on turhan minimalistinen vaihtoehto. Useimmiten kotisivulla on jokin logo, muutaman rivin kuvaus sivustosta ja linkkejä, jotka johtavat tärkeimmille sivuille. Jos suunnittelet sivustoasi hierarkisesti, ajattele kotisivua hierarkian huippuna, joka sisältää linkit seuraavaksi korkeimmalle tasolle. Tai voit ajatella kotisivua "alkumenuna", vaikka tällainen terminologia ei nykyään olekaan muodissa. Open Universityn kotisivu (http://www.open.ac.uk) on hyvä esimerkki suppeasta aloitussivusta.
Yleisen käytännön mukaisesti kotisivun nimi on index.htm tai index.html. Vaikka voit nimetä sen haluamallasi tavalla, monet verkkopalvelimet hakevat automaattisesti hakemistosta indekstitiedoston, joten sinun ei tarvitse spesifioida tiedoston nimeä URL:issa. Esimerkiksi ICT4LT:n kotisivun täydellinen URL on http://www.ict4lt.org/index.html mutta WWW-palvelinohjelma (suosittu Apache, http://www.apache.org) etsii tiedoston index.htm tai index.html hakemistosta, jos sitä ei ole osoitteessa määritelty. Niinpä voimmekin käyttää osoiteena URL:ia http://www.ict4lt.org/, joka on nasevampi, helpompi muistaa ja lyhyempi kirjoittaa.
Sellainen sivusto, jossa käyttäjä ei pysty liikkumaan, on surkeaakin huonompi. Tavallinen vaara WWW:n kaltaisissa hypertekstisysteemeissä on se, että käyttäjä "eksyy hyperavaruuteen". Muutaman klikkauksen jälkeen saatat joutua syvälle systeemin uumeniin katselemaan dokumenttia, joka ei mitenkään liity siihen sivuun, josta aloitit, ja ellei sinulla on kiinteää maamerkkiä, jonka mukaan voit suunnistaa, joudut totaalisesti eksyksiin ja WWW:n tapauksessa huomaamattasi mahdollisesti täysin asiaan kuulumattomalle sivustolle.
Tästä syystä onkin tärkeää, että jos sivusto koostuu useammasta kuin yhdestä sivusta, käyttäjällä on turvanaan jonkinlaisia navigointia helpottavia tukia, yksinkertaisimmillaan linkkejä keskeisiin maamerkkeihin: vähintäänkin kotisivulle sekä niille sivuille, jotka johtavat sivuston eri osiin. Kehittyneemmät navigointiavut saattaisivat olla kartta sivuston rakenteesta (joka voi yksikertaisimmillaan olla sisennetty lista dokumenttien nimistä, kuten http://www.hull.ac.uk/cti/langsite/map.htm, tai indeksi, sekä sivustoon sisältyvä hakukone. Tavallisesti tällaiset apuvälineet näkyvät 'navigointipalkkeina' selainikkunan molemmilla puolilla, mutta voit yksinkertaisesti laittaa maamerkkilinkit jokaisen sivun alkuun ja loppuun, jolloin sinun ei tarvitse rakentaa kehyksiä tai taulukoita.
Jos useilla sivuillasi käytetään samoja resursseja, kuten yrityksen logoa tai usein käytettyjä kuvia (esimerkiksi sinisiä pallukoita listattujen asioiden merkkinä), kannattaa tallentaa ne yhteen hakemistoon, jotta vältytään toistamiselta ja sivujen ylläpito helpottuu. On tavallista laatia hakemisto pelkästään niistä kuvista, joita sivuilla esiintyy, ja tehdä tähän hakemistoon linkit muilta sivuilta suhteellisten linkkien avulla, kuten seuraavassa:
<IMG SRC="images/logo.gif">
Tämä tarkoittaa sitä, ettei sinulla ole samasta kuvasta kopiota hajallaan ympäri sivustoa, mikä ei ainostaan säästä levytilaa vaan aiheuttaa myös sen, että jos haluat muuttaa kuvaa, sinun ei tarvitse tehdä muutoksia kuin yhteen kopioon.
Olet nyt laatinut WWW-sivustosi levylle, mutta jotta voisit paljastaa sen muidenkin nähtäväksi, sinun saatava se verkoon. Tätä varten tarvitset ensinnäkin WWW-hakemiston jollakin tietokoneella (isännällä), jolla on Internetissä toimiva verkkopalvelin, ja sitten sinun täytyy ladata sivustosi sille.
Olosuhteistasi riippuen sinulla erilaisia mahdollisuuksia saada tiedostosi WWW-palvelimelle:
Jos haluat liittää sivuillesi interaktiivisia ominaisuuksia, kuten lomakkeita tai hakukoneita, sinun täytyy luultavasti käyttää palvelimen CGI skriptejä - toisin sanoen palvelimella olevia ohjelmia, jotka prosessoivat lomaketiedostoja. Tässä tapauksessa sinun tulisi varmistaa WWW-palvelujen tarjoajaltasi, että käytettävissäsi on CGI-hakemisto (jota tavallisesti kutsutaan nimellä cgi-bin).
Ellet ole valinnut tee-se-itse -vaihtoehtoa, sinun on siirrettävä tai ladattava verkkosivutiedostosi WWW-hakemistoosi. Tämä tehdään käyttämällä FTP (File Transfer Protocol) -ohjelmaa. Vielä jokin aika sitten tämä olisi vaatinut vaikeatajuisten komentojen kirjoittamista, mutta nykyisin saat helposti käyttöösi FTP-ohjelman, joka toimii Windows-ympäristössä. Moniin multimediatyökaluihin sisältyy FTP-toiminto, joten voit siirtää tiedostosi verkoon automaattisesti vain nappia painamalla, ilman että sinun täytyy käyttää erillistä FTP-sovellusta (joka joskus tunnetaan nimellä FTP Client). Tämä on erityisen hyödyllistä silloin kun haluat ainoastaan siirtää verkkoon tiedostoja, joita olet muuttanut.
Jos olet valinnut ilmaisen webbisivutilan tarjoajan (ISP), tällä on todennäköisesti käyttäjäystävällinen keino verkkosivujesi lataamiseen palvelimelle. Tarkista asia ISP:n dokumentaatiosta.
Jos sinun on käytettävä FTP-sovellusta sivujesi siirtämiseen verkkoon, paras näistä Windows-ympäristössä on WS_FTP LE (http://www.mbnet.fi/mbinternet/ohjeet/wsftp/), joka on täysin ilmainen ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Macintoshin yhteydessä taas eräs suosituimmista on Fetch (http://www.fetchsoftworks.com/), joka sekin on täysin ilmainen ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Molemmat näistä voidaan ladata melkein mistä tahansa Internetin ohjelmistoarkistosta, kuten Tucows (http://www.tucows.com) tai Simtel (http://www.simtel.net).
Käyttäjäystävällinen ja käytännönläheinen johdanto FTP:n käyttöön löytyy HelpWebistä: http://www.imaginarylandscape.com/helpWeb
On erittäin tärkeää, että testaat sivustosi toimimisen sekä levyllä että verkossa. Sinun tulee erityisesti tarkistaa, että:
Suurimmassa osassa HTML-editoreista on "sisäinen selain", joten voit katsella vuorotellen HTML- ja WYSIWYG -muotoa, mikä on näppärää sivuja luotaessa. Varmistuaksesi siitä, että sivut näyttävät ruudulla sellaiselta kuin haluat niiden näyttävän, sinun tulisi avata ne sellaisissa selaimissa kuten Netscape Navigator, Internet Explorer tai jopa tekstiselaimissa kuten Lynx (http://lynx.browser.org) - tämä on hyödyllistä siinä tapauksessa, että haluat sivujesi olevan näkörajoitteisten käyttäjien käytössä.
Paras tapa on kuitenkin testata verkkosivustosi toimivuus "suorassa lähetyksessä", sillä ainoastaan lataamalla ne verkkoon voit nähdä, toimivatko ne todella. Jopa tottuneet Web-sivustojen laatijat huomaavat silloin tällöin, että esimerkiksi linkit toimivat kunnolla sivuja levykkeeltä käytettäessä, mutta antavat virheilmoituksia selaimen kautta ajettaessa. Vaikka sivusi toimisivat täydellisesti levykkeellä, sinun kannattaisi hämmingin välttämiseksi testata ne verkossa ennen kuin ilmoitat niiden olemassaolosta laajemmin.
Hyödyllisiä työkaluja sivujen testaamiseen ovat HTML-validaattorit. Nämä ovat ohjelmia tai WWW-sivustoja, jotka tarkistavat käyttämäsi HTML-kielen erilaisten standardien avulla, kuten esimerkiksi miten hyvin se vastaa virallisia HTML-standardeja, miten hyvin sivut näkyvät eri selaimissa tai miten hyvin ne ovat näkörajoitteisten henkilöiden nähtävissä. Joihinkin HTML-editoreihin sisältyy validaattori, mutta validointi onnistuu parhaiten esimerkiksi seuraavien Internetistä löytyvien ohjelmien avulla:
| Nimi | URL | Huomautuksia |
|---|---|---|
| Bobby | http://www.cast.org/bobby | Bobby tarkistaa sen, miten hyvin sivustosi soveltuu vammaisten, erityisesti näkövammaisten, käyttöön. |
| Doctor HTML | http://www2.imagiware.com/RxHTML | Miellyttävä validaattori, joka sekä havaitsee virheet HTML:ssä että ehdottaa vaihtoehtoista koodia. Sen avulla voit tarkistaa yksittäisiä sivuja tai kokonaisia sivustoja, ja siihen sisältyy oikeinkirjoituksen tarkistin ja hyperlinkkien tarkistin. |
| W3C HTML Validation Service | http://validator.w3.org |
'Virallinen' ja täydellinen - mutta ei kovin käyttäjäystävällinen - validaattori, joka sijaitsee "Webin kotiosoitteessa" eli Worldwide Web Consortiumissa. |
Eräs tavallinen virhetilanteiden aiheuttaja on useimpien palvelimien isäntänä toimivan Unix-systeemin herkkyys pienten ja suurten kirjaimien suhteen. Unix on käyttöjärjestelmä kuten Windows tai Mac OS, mutta näistä poiketen se tekee eron pienten ja suurten kirjainten suhteen. Unix-systeemissä sellaiset tiedostot kuten myfile.htm, MYFILE.htm, Myfile.htm, myfile.HTM jne. käsitellään erillisinä tiedostoina kun taas Windowsissa ne tarkoittaisivat kaikki samaa tiedostoa. Tästä syystä on tärkeää säilyttää tiedostojen ja hakemistojen nimien kirjoitusasu siirrettäessä tiedosta Unix-systeemiin ja varmistua siitä, linkeissä ja tagien attribuutteina käytettyjen tiedostonnimien kirjainten koko on sama kuin levykkeellä olevien tiedostojen nimien. Yleisesti ottaen olisikin hyvä alusta alkaen käyttää ainoastaan pieniä kirjaimia tiedostojen ja hakemistojen nimissä.
Tämän Moduuli 3.3:n osan lopuksi tarjoamme sinulle kolme hyödyllistä ja kattavaa resurssia tai "sekatavarakauppaa", jotka jokaisen webbisivujen laatijan tulisi sisällyttää kirjanmerkkeihinsä, koska ne kaikki käsittelevät sellaisia asioita kuten verkkosivujen laatimista, kehittämistä ja ylläpitoa ja niistä löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa, resursseja ja opetusta.
| Nimi | URL | Huomautuksia |
|---|---|---|
| irt.org | http://www.irt.org | Kattava resurssisto kaikentasoisille WWW-sivustojen laatijoille, johon sisältyy opastusta, viitteitä ja HTML-, CGI-, Javascript ja Java-kieliä koskevia artikkeleita ja suuri määrä muita Internetiä koskevia aiheita (josta lyhenne IRT on peräisin = Internet-related topics). |
| Web Developers Virtual Library | http://www.wdvl.com | Kattava resurssisto aloittelevista edistyneille WWW-sivustojen laatijoille, johon sisältyy resursseja ja opetusta kaikista mahdollisista kuviteltavissa olevista - ja muistakin - aihealueista. WDVL:ssä on vilkas keskustelufoorumi kaikentasoisille laatijoille: http://www.wdvl.com/WDVL/Forum |
| Web Monkey | http://hotwired.lycos.com/webmonkey | Tämä resurssisto on suunnattu kaupallisten sivustojen laatijoille ja se on kirjoitettu ystävälliseen, epämuodolliseen mutta silti ytimekkääseen sävyyn. Se keskittyy 'räikeiden', silmäänpistävien sivujen laadintaan, vaikkakin sisältää myös opastusta ja viitteitä 'tavanomaisten' sivujen laadintaan. |
Monet opettajat ovat oppineet hallitsemaan multimediatyökalujen käytön WWW-sivujen laadinnassa. Seuraavilta webbisivuilta löytyy esimerkkejä brittiläisten yläasteen opettajien tuottamista sivustoista:
Anglia Multimedia Ltd & BT
plc: Kattava luettelo brittiläisistä kouluista, jotka ovat perustaneet omat
webbisivustonsa, löytyy osoitteesta:
http://www.angliacampus.com/
Dudley MFL Resource Centre: Seuraa linkkiä Curriculum Context Training for MFL, josta löydät ideoita ja resursseja tekstinkäsittelyn, DTP-ohjelmistojen, PowerPointin, Excelin, Accessin, Pinpontin sekä Publisherin käyttöön vieraiden kielten opetuksessa. Sisältää myös hyödyllisen webbiosoitelistan. Resurssikeskuksen on tuottanut Dudley Modern Language Advisory Team: http://www.edu.dudley.gov.uk/mfl
Graveney School, London: Tämän
sivuston tavoitteena on olla apuna henkilöstökoulutuksessa. Katso:
http://schoolsite.edex.net.uk/28/lang/web1.htm
Habergham High School, Burnley:
Stephen Gloverin laatima ja ylläpitämä sivusto. Stephen kutsuu osaa sivustostaan
"todella hyödylliseksi ranskanopetuksen sivustoksi" ja se sisältää
paljon hyvää tavaraa:
http://www.btinternet.com/~s.glover/S.Glover/languagesite/Default.htm
The Howard School, Rainham:
Tämän koulun "Bonjour"-sivusto, jonka Stéphane Derône on laatinut
ja jota hän ylläpitää, is pullollaan hyödyllisiä materiaaleja ranskan kielen
oppijoille:
http://www.bonjour.org.uk
Llanddulas Primary School, Wales:
Tällä koululla on erittäin kiinnostava sivusto, joka sisältää myös linkkejä
EU-projekteihin:
http://www.conwy11.u-net.com
St Peter's School, York:
Hyvä esimerkki yläasteen koulun uusien kielten WWW-projektista, jonka on laatinut
Clive Hodson:
http://www.rmplc.co.uk/eduWeb
/sites/stpmlang/index.html
Sivut päivitetty 30. kesäkuuta 2006.
© ICT4LT Project 2000-2006. The materials contained at this website are subject to copyright. The materials may be downloaded, printed and used for non-commercial purposes in a teaching or training environment. If these materials are reproduced in any form in whole or in part the source of the materials and the authors must be acknowledged.
Takaisin suomenkielisille ICT4LT-sivuille